Mä olen onnekkaassa asemassa, kun pääsin mukaan näin upeaan projektiin taiteilijana ja onnekas myös, että multa pyydettiin myös mun oma tarinani joka annetaan jollekin taiteilijalle työstettäväksi taideteokseksi. Kampanjan motto meni jotenkin niin että väkivallasta ei voi tykäåtä mutta taiteesta voi tai jotakin sen suuntaista, idea on jakaa teoksia ja tarinoita jotka on muokattu niin ettei ketään niistä tunnisteta ja tuoda ihmisten, etenkin väkivaltaa kokeneiden tietoon, että apua on saatavilla ja rohkaista heitä hakemaan apua.
Eilen mä kävin pystyttämässä mun ja tyttären yhteisnäyttelyn tuohon meijän pieneen paikalliskirjastoon, alla kuvia sieltä:
Maalaiselämää vs kaupunkilaiselämää-idea syntyi kun muutimme maalle ja tyttö ei pitänytkään maalla asumisesta, halusin asetella vastakkain ihania asioita MUN mielestä maalta ja tyttö taas kaupunkiasioita ja tällanen setti siitä tuli. Nyt tyttökin kmuuten jo tykkää asua täällä ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti