ADD, muutosvastarinta, toiminnanohjaus..

Taas pohdin ja etsin, etsin ja pohdin..
Muutosvastarinta, ADD, toiminnanohjaus..

Jos kuva kertoo enemmän kuin sanat, niin tämä kuva kertoo millaiselta tuntuu ADD/ADHD-ihmisen pään sisällä.

Miksi pakolliset tekemiset on niin vaikeita, onko ne kaikille vai erityisesti ADD/ADHD-ihmisille? (ADD on muuten sama mutta hyperaktiivisuus puuttuu).
Mä tänään taas taistelen itseni kanssa, tiedän, että kämppää ois pakko siivota, mutta aivot ei suostu, ei kertakaikkiaan suostu, en oo ees väsynyt eikä oo mitään muutakaan syytä, ne ei vaan suostu, kaikkea muuta kyllä suostuu tekemään, mutta tuo pakollinen siivous, ei käynnisty, ei kertakaikkiaan enkä tajua miksi?!

Kopsaan tähän netistä löytämäni kommentin:

"Aika jänskää miten eri tavalla lääkärit suhtautuvat ADHD:hen. Kun " hoitava" lääkäri, siis perus sellainen, lukaisi neuropsykologin arvion läpi, hän vähätteli koko ongelmaani ja sanoi toiminnanohjaukseen liittyvien vaikeuksien olevan vain ominaisuus. Ominaisuus, kyllä, mutta arkea haittaava ja kiusallinen. Sellainen aivojen peräpukama jonka aiheuttamaan kutinaan törmää jatkuvasti. Sillä erolla, että peräpukamat on sairaus ja siihen on olemassa hoito.

En tiedä, jaksanko, viitsinkö enää alkaa tivata jatkotutkimuksia. Olisin kyllä voinut jotain stimulanttia kokeilla, mutta enpä taida kehdata enää alkaa niitä ainakaan tältä viimeisimmältä lääkäriltä kyselemään. Vastauksen tietää etukäteen. 

Hiukan olen pettynyt tähän kaikkitietävien lääkärien mafiaan, jotka leimaavat asenteellaan oikeasti ( minua enemmän ) apua tarvitsevat luulosairaiksi. Jos lääkärin nuivan asenteen takana oli stimulanttien todistettavasti haitalliset sivuvaikutukset tai lääkeriippuvuuden pelko, saattaisin hyväksyä asian. Mutta jos oikein olen ymmärtänyt, ei kait kokeilusta voi olla seurauksena mitään pysyvää haittaa. Ne joko tehoavat tai ovat hyödyttömiä.
Lukemani perusteella tässä maassa on sairauksia joita ylihoidetaan lääkkeillä ( verenpaine) ja toisaalta on olemassa joukko ali diaknisoituja ( ADHD, masennus jne. ) Systeemi edellyttää potilaalta erinomaista toimintakykyä ja oma-aloitteisuutta jotta pääsisi sellaiseen hoitoon joka häntä parhaiten palvelisi. Sitä ei välttämättä sairaalta löydy."http://keskustelu.suomi24.fi/node/10570319

-----------------

Brown huomasi, että aikuiset, joille tehdään ADHD-diagnoosia, ilmentävät koko joukon oireita — mukaan lukien keskittymisvaikeudet, epäjärjestelmällisyys ja häiriytyvyys, vaikeus tehtävän aloittamisessa, johdon mukaisessa työskentelyssä, ja yksityskohtien havainnoinnissa — ja monilla näistä on tekemistä toiminnanohjauksen puutteellisuuden kanssa. Käyttäen useiden nykymenetelmillä diagnosoitujen haastatteluja hän kollegoineen yritti tunnistaa ydinoireita, jotka koskettavat useimpia ADHD-aikuisia ja jotka miellettiin erityisen pulmallisiksi haastateltujen keskuudessa. 

Eräs hämmästyttävä piirre ADHD-aikuisissa Brownin mukaan on se, että näiden oireiden vaikeusaste riippuu voimakkaasti tilanteesta. "Jokaisella tapaamallani ADHD-oireisella on muutamia toimia, joihin he kykenevät keskittymään täydellisesti ja missä he kokevat hyvin vähän vaikeuksia niiden kognitiivisten toimintojen kanssa, jotka ovat hyvin ongelmallisia heille monilla muilla alueilla", hän sanoo. Tämä viittaa siihen että näillä ihmisillä ei yleensä ole vikaa itsenäisissä kognitiivisissa toiminnoissa vaan pikemminkin siinä, miten näitä toimintoja ohjataan ja organisoidaan korkeammalla tasolla. "ADHD on oikeastaan nimitys kehitykselliselle toiminnanohjauksen häiriölle", hän selittää. 

Brownin mukaan on olemassa viisi tärkeää oireryhmää, joita tavataan jatkuvasti ADHD-aikuisilla. Nämä ovat: (1) ongelmat organisoinnissa, priorisoinnissa ja tehtävien aloittamisessa; (2) vaikeus ylläpitää keskittymistä ja tarkkaavuutta, erityisesti lukiessa; (3) vaikeus vireyden, tarmokkuuden, prosessointinopeuden ja motivaation ylläpitämisessä pidemmän aikaa; (4) tunne-elämän kysymykset, kuten vihanhallinnan vaikeus (ongelma jota DSM IV:n mukaisessa oireistossa ei mainita); ja (5) puutteet työmuistissa (kyvyssä pitää jotakin mielessään tehdessään jotain muuta) sekä mieleen palauttamisessa. "Pelkästään näiden kysymysten pohjalta voidaan johtaa melko kelvollinen toiminnanohjauksen määritelmä ," Brown toteaa." 

http://add-pupu.blogspot.fi/2008/03/toiminnanohjauksen-vaikeus-adhd.html

------------------

Toiminnanohjauksella tarkoitetaan psyykkisiä prosesseja, joiden avulla yksilö pystyy toimimaan päämääräsuuntautuneesti tilanteen vaatimusten mukaisesti.

Toiminnanohjaus on neuropsykologinen yläkäsite, jonka piiriin kuuluvat muun muassa työmuisti, kyky jäsentää tilanteita, tehdä suunnitelmia, toimia suunnitelmien mukaisesti, muuttaa toimintaa tarvittaessa ja ehkäistä tehtävän kannalta häiritseviä impulsseja

Toiminnanohjaus liitetään ensisijaisesti aivojen etuotsalohkojen toimintaan

Muista psykologian teorioista peräisin olevia, sisällöllisesti läheisiä käsitteitä ovat muun muassa metakognitiot ja itsesäätely.

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix00963 

-------------------

Lääkärille saatteeksi

Koostimme Minna Lindeqvistin kanssa tiedotteen, jonka voit tulostaa linkistä:  AIKUISIÄN ADHD mukaan lääkärikäynnillesi tarvittaessa.

Suomen AD/HD-Aikuiset ry

AIKUISIÄN AD(H)D DIAGNOSOINTI JA HOITO

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD on lapsuudessa alkava kehityksellinen häiriö, jonka ydinoireet ovat yliaktiivisuus ja impulsiivisuus sekä tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ongelmat. Kun aikuinen hakeutuu tutkimuksiin ADHD-epäilyn takia, on hänellä hyvin usein ehtinyt kasaantua jo monenlaisia ongelmia elämänhallinnassa. ADHD voi löytyä myös masennustutkimusten yhteydessä, masennus on oireyhtymän yleisin liitännäissairaus.

Aikuisiän ADHD:n hoitoketju etenee yleisimmin niin, että potilas hakeutuu joko omalle terveysasemalle tai työ/kouluterveydenhuoltoon. Koska perusterveydenhuollossa ei pystytä toteuttamaan diagnosoinnin vaatimaa perusteellista neuropsykiatrista tutkimusta, lähettää perusterveydenhuollon lääkäri potilaan jatkotutkimuksiin. Tutkimukset toteutetaan kotikunnan erikoissairaanhoidossa joko neurologin, psykiatrin tai neuropsykiatrin toimesta. Useiden keskussairaaloiden yhteyteen on perustettu joko neuropsykiatrinen poliklinikka tai neuropsykiatrinen työryhmä. Näiden erikoissairaanhoidon yksiköiden pääasiallinen tehtävä on tutkia ja hoitaa erilaisia aikuisiän neurologisia häiriöitä, joista yleisin on ADHD.

Diagnosointivaiheessa selvitetään neuropsykiatrisilla tutkimuksilla syyt potilaan käyttäytymiseen ja suljetaan pois muut samankaltaisia oireita aiheuttavat sairaudet. Koska aikuisiän ADHD:n hoidolla ei toistaiseksi ole hoitoa ohjaavaa yhtenäistä suositusta, perusterveydenhuollon lääkärin rooli on hoitoonohjauksessa keskeinen. Hoitoon hakeutuvalle potilaalle jatkotutkimuksiin pääseminen on äärimmäisen tärkeää oikean diagnoosin saamiseksi. Oikea diagnoosi ja hoito edesauttaa ADHD-oireisen aikuisen työkyvyn ylläpitämistä/palautumista, auttaa elämänhallinnan säilyttämisessä, vähentää liitännäissairauksien esiintymistä ja parantaa huomattavasti elämänlaatua.

Käytäntö ADHD-oireisten aikuisten hoitoonohjauksessa perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon on hyvin kirjava ja joissain tapauksissa on ADHD-oireinen aikuinen joutunut hakeutumaan diagnoosin saamiseksi yksityislääkärille.

Olemmekin hyvin huolestuneita perusterveydenhuollossa esiintyvistä ongelmista ADHD-aikuisten tutkimuksissa ja hoitoonohjauksessa. Koska ADHD-oireista kärsivällä potilaalla on kuitenkin oikeus julkisen sektorin erikoissairaanhoidossa toteutettaviin tutkimuksiin, toivomme että tiedon lisääntyessä myös ongelmat perusterveydenhuollossa vähenevät.

Annamme tarvittaessa mielellämme lisätietoa ADHD-oireyhtymästä.

Suomen AD/HD-Aikuiset ry:n puolesta

Minna Lindeqvist

Suomen AD/HD-Aikuiset ry:n puheenjohtaja

p. 040 703 6932

Päivi Tasala

Suomen AD/HD-Aikuiset ry:n

potilasetutoimikunnan puheenjohtaja

p. 045 346 0060

http://paivitasala.wordpress.com/laakarille-saatteeksi/

----------------

Mitä on neuropsykiatria?

• „ Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta 
• ja siihen liittyen psyykkisiä ongelmia
• „ Kehitykselliset ongelmat
• „ Neurologiseen sairauteen tai vammaan 
• liittyvät ongelmat
• „ Hoidon ja tutkimuksen kohteena mieli

Potilasryhmät

• „ Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö
• „ Asperger
• „ Tourette
• „ Epilepsia
• „ Aivovammat
• „ MS

Kaksi pääryhmää

• „ Kehitykselliset ongelmat
• – Asperger, ADHD
• „ Neurologiset ongelmat
• – Neurologiset sairaudet, aivovammat

Neuropsykiatristen potilaiden 

ongelmat

• „ Perheen ongelmat 
• „ Liitännäisongelmat
• „ Toiminnan ohjauksen ongelmat
• „ Muistiongelmat
• – erityisesti työmuisti
• „ Tarkkaavaisuuden ongelmat

Esimerkkejä liitännäisongelmista

• „ Oppimisvaikeudet
• „ Motoriikan säätelyn häiriöt
• „ Hahmotushäiriöt
• „ Masennus, ahdistus
• „ Päihdeongelmat
• „ Uhmakkuus
• „ Käyttäytymishäiriö
• „ Touretten syndrooma

Muisti ja oppimisvaikeudet

• „ Työmuistin tarkoituksenmukaisen 
• kohdentamisen tuloksena syntyvät hyvin 
• järjestäytyneet tietorakenteet 
• pitkäkestoiseen muistiin
• „ Työmuistin ongelmat vaikeuttavat ja 
• hidastavat huomattavasti oppimista
• „ Työmuisti voi olla tällöin esimerkiksi lyhyt, 
• helposti häiriintyvä tai yhteen asiaan 
• juuttuva

Tarkkaavaisuuden ongelmasta

• „ Tarkkaavaisuuden häiriöt ovat 
• lukivaikeuden ohella toinen yleinen 
• oppimisvaikeuksien aiheuttaja (5% 
• väestöstä)
• „ Perinnöllisyys selkein taustatekijä
• „ ADHD-ihmisen aivojen aktivaatiotaso on 
• tarkkaavaisuutta, motivaatiota ja 
• tunteiden hallitsemista säätelevillä alueilla 
• matalampi kuin muilla.
• „ Matala aktivaatio vaikeuttaa ennakointia 
• muistamista, keskittymistä ja oppimista.
• „ Tarkkaavaisuushäiriössä on kyse 
• lapsen vaikeudesta säädellä
• toimintaansa ja käyttäytymistä tehtävän, 
• ympäristön tai omien tavoitteidensa 
• mukaisesti.

Tarkkaavaisuushäiriön 

ulottuvuudet

• „ Käyttäytyminen: vaikeus toimia ohjeiden, 
• sääntöjen, tavoitteiden tai tilanteiden 
• vaatimusten mukaisesti
• „ Työskentely ja oppiminen: vaikeus 
• kohdistaa ja ylläpitää tarkkaavaisuutta tehtävän 
• kannalta mielekkäästi
• „ Tunteet: hillintä ja ilmaisu

Itsesäätelyn ja toiminnan ohjauksen 

kehittyminen

• „ Ihmiselle muodostuu yksilöllinen tapa 
• hahmottaa maailmaa elinkaaren aikana. 
• „ Ympäristö ja geneettinen perimä
• vaikuttaa aivojen kehittymiseen.
• „ Vuorovaikutus muovaa aivoja. Aivot 
• sopeutuu kulloiseenkin vuorovaikutus 
• kenttään. 
• Aivot muovautuu selkeästi yli 20 
• vuotiaaksi asti. 
• „ Lapsen ja nuoren etuotsalohko ja sitä
• myöden toiminnan ohjauksen taidot ovat 
• vielä 15- vuotiaana usein sangen 
• puutteelliset. 
• „ Keskeistä hyvälle kehitykselle on 
• itsesäätelyn muodostuminen. Tämä
• tarkoittaa kykyä hallita ja säädellä
• tunteita.
• „ Tunteiden säätelyn onnistuminen luo 
• kyvyn joustavaan työskentelyyn ja luo 
• pohjan esimerkiksi koulussa 
• pärjäämiselle. Hyvä itsekontrolli 
• ennustaa ÄO:ää paremmin hyvää
• koulusuoriutumista. 
• „ Kivun sieto. 
• „ Syntyy kyky noudattaa sääntöjä, 
• kontrolloida sisäisiä impulsseja ja siirtää
• mielihyvää tuonnemmaksi. 

Neuropsykiatrisen potilaan 

itsesäätely

• „ Esimerkiksi ADHD ja Autismin kirjon 
• potilailla itsesäätelyn kehittymisessä
• huomattavia puutteita.
• „ Joskus kyse on säätelyn ongelmasta 
• eikä esimerkiksi tarkkaavaisuus 
• häiriöstä.
• „ Vamman tai neurologisen sairauden 
• myötä kyky itsesäätelyyn voi heikentyä.

Toiminnanohjaus

• „ Mitä toiminnanohjauksella tarkoitetaan?
• – Aivojen otsa- ja ohimolohkot ovat ikään 
• kuin toiminnan johtajia, kapellimestari joka 
• ohjaa aivojen muissa osissa sijaitsevia 
• kielellisiä- ja muistitoimintoja. Nämä
• etuosan keskukset käsittelevät sitä tietoa 
• mistä tulemme, mihin haluamme mennä ja 
• miten ohjaamme itseämme kohti tavoitetta.
• „ Toiminnanohjauksen puutteellisuutta 
• pidetään tarkkaavaisuushäiriön 
• keskeisenä piirteenä

Toiminnanohjaus

• „ Kyky toteuttaa tavoitteellista toimintaa 
• tilanteen vaatimusten mukaisesti.
• „ Kyky säädellä toimintaansa vaatimusten 
• mukaisesti
• „ Läheisiä termejä: käyttäytymisen säätely, 
• itsesäätely, metakognitio.
• „ Vaiheet: Ennakointi, suunnittelu, joustava 
• toteutus sekä toiminnan arviointi suhteessa 
• tavoitteeseen ja suunnitelmaan.
• „ Tarkkaavaisuus ja työmuisti osana 
• toiminnanohjausta.

Toiminnanohjauksen puutteita

• „ Tarkkaavaisuushäiriöisen on vaikea 
• kohdistaa tarkkaavuuttaan olennaiseen ja 
• ylläpitää sitä kohteessa riittävän kauan.
• „ Myös toiminnan suunnittelu ja arvioiminen 
• suhteessa tehtävien asettamiin 
• vaatimuksiin on hänelle vaikeaa. 
• „ Tarkkaavaisuushäiriöisillä on vaikeuksia 
• tehtävissä jotka edellyttävät ennakointia 
• tai toiminnan joustavaa vaihtamista.

Toiminnan ohjauksen kuntoutus

• „ Ennen kuntoutusta tulee olla 
• perusteellinen tutkimus
• – Diagnoosi ja liitännäisoireet
• – Voimavaratekijöiden kartoitus
• – Toiminnan ongelmien huolellinen kartoitus
• „ Tavoitteiden asettaminen
• • tavoitteilla keskeinen merkitys ihmisen 
• toiminnassa. Eivät aina tietoisia. Kuntoutuksen 
• kannalta keskeistä pohtia onko käsitys tavoitteesta 
• sama.
• „ Toimintasuunnitelma
• • Koostuu osavaiheista ja osatavoitteista. 
• Pilkkominen hyvinkin pieniin osiin voi joskus olla 
• tarpeellista. Tukee toiminnan alkuun saamista. 
• Tapahtumien järjestyksen ymmärtäminen tärkeää.
• „ Suoritus
• • Tärkeää että pysytään suunnitelmassa. 
• Epämääräinen tavoite tai huonosti jäsennelty 
• toimintasuunnitelma saattaa johtaa toiminnan 
• mielekkyyden katoamiseen.

Palautteet kuntoutettavalle

• „ Palautteet ohjaavat toimintaa
• „ Tarkkaavaisuushäiriöinen saa normaalia 
• enemmän negatiivista palautetta
• „ Palautteen on hyvä olla
• – johdonmukaista, säännöllistä, selkeää, 
• välitöntä
• „ Myönteinen konkreetti palaute
• „ Kielteinen palaute ja konkreetit 
• seuraamukset
• „ Yksi ohje kerrallaan, selkeästi, älä
• perustele ja älä nalkuta

Kuntoutuksessa tärkeää

• „ Taitojen ja puutteiden huomioiminen 
• „ Yksilöllisyys
• „ Jäsennyksen luominen tilanteisiin
• „ Jäsennyksen purku taitojen kehittyessä
• „ Vaarana se että kuntouttajasta tulee 
• toiminnan ohjaaja
• „ Asiakaslähtöisyys siten että mikä on 
• kuntoutettavan oma tavoitteen asettelu

http://www.epshp.fi/files/5508/Neuropsykiatristen_potilaiden_kuntoutuksen_lahtokohdat.pdf