Eilen se sitten oli, jännä juttu mihin ajattelemattomuuttani taas lähdin sen kummimmin miettimättä ja onneksi lähdin sillä kokemus oli mahtava, mutta täytyy sanoa, että jos mulle ei olisi ADD:ta, niin en olisi lähtenyt, sen verran jännä matka oli maalaisella Helsinkiin ja sieltä takaisin :D
Olin ekaa kertaa junassa sitten vuoden 1994 jälkeen, enkä mä sillonkaan ole tavallisena matkustajana ollut, joten ei sitä lasketa.
No junamatka oli helppo ja nopea, vähän kyllä ihmetytti miksi menomatkalla istuin selkä menosuuntaan, ei tullut lukemisesta mitään kun alkoi oksettaa, onneksi asemalla oli kulta vastassa, jännät paikat tuli vasta itse tilaisuudessa kun aloin jo heti alkumetreillä jännittää miten löydän ratikan ja missä pitää jäädä pois ja mistä löydän mun junan kotiin :D
Ja itse tilaisuudessa tietenkin keskittyminen meni oikeastaan kokonaan siihen, että jankkasin itselleni mielessäni, älä itke, älä itke, mieti jotain muuta, mieti jotain muuta..
Ihmispaljous ja ajatus siitä, että pitää nousta kaikkien niiden ihmisten eteen seisomaan ja kertomaan millaisessa parisuhteessa minä elin silloin 8,5 vuotta sitten kun se viimeinen väkivallanteko ajoi meidät eroon, ajatus siitä ääneen kertomisesta oli aivan kamala, tunsin kun kurkku puristui umpeen ja hengittäminen muuttui vaikeaksi, päässä alkoi heittää, ihmisten hälinä tunkeutui korviin sellaisella volyymilla joka puolelta, että tuli paha olo.
Taideteokset olivat hienoja, niitä esitettiin valkokankaalla ja tapahtuman pointti oli hieno, itsekin ajattelen liittyä
Naistenlinjan jäseneksi, vaikka mulla ei oikeastaan ole siihen varaa, jäsenyys kuitenkin edistää Naistenlinjan auttamiskykyä, sillä tällä hetkellä auttavaa puhelinta ei pystytä pitämään auki esim viikonloppuisin, jolloin varmasti tarve on suuri, jäsenmäärä on suoraan verrannollinen esim RAY:n antamaan rahalliseen tukeen, joka taas mahdollistaa suuremmat resurssit toiminnalle. Naistenlinjalla on toiveena kasvattaa jäsenmääräänsä 200:lla jäsenellä tämän vuoden loppuun mennessä. Minä aijon olla yksi uusi jäsen, ole sinäkin yksi ja autetaan Naistenlinjaa auttamaan paremmin hädässä olevia naisia!
Itse tilaisuus oli hyvin lämminhenkinen niinkuin Naistenlinjan tilaisuudet aina ja olen onnekas päästessäni mukaan näin tärkeään kampanjaan, toivon, että mun tarinani auttaa jotakuta tai mahdollisesti monia oman tilanteensa kartoittamisessa ja että mun ja tyttäreni taideteos tuo lohtua jollakin samassa tilanteessa elävälle.
Kuvia tilaisuudesta ilmestyy
Naistenlinjan Facebook-sivulle ja siellä myös jaataan salaisuuksia, eli naisten kertomia tarinoita, seuratkaa sivua , tykätkää, liittykää Naistenlinjan kannatusjäseneksi ja jaatkaa salaisuuksia!
