lauantai 26. huhtikuuta 2014

Pitkä aika kun en ole ehtinyt kirjottamaan..

Eilen suoritin ekan näytön opinnoissani, eli tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnossa, se oli kolmikantainen näyttö, jossa oli yks näyttömestari ja kaksi muuta, nää toiset oli yks ulkolainen taiteilija ja yks suomalainen teollinen muotoilija.

Näyttö meni hyvin ja näyttömestari sanoi, että he ois voineet mun esityksen perusteella jo kirjottaa koko tutkinnon suoritetuksi, sen verran kattava oli, että tulevatkin asiat oli siinä jo näytetty, että hallitsen :)

Sutattu kohta on mun protokelloni ;)

Mä muokkaan siitä mun esityksestä pois hiukan yritys- ja proto yksityiskohtia ja laitan sen varmaan jossakin vaiheessa nettiin, jos ehin, ja jos muistan, ja jos huvittaa ;)

Eilen hain Lähialueiden vesistöjä -suurennokset, mutten ole ehtinyt vielä avaamaan pakettia ja katsomaan mille ne livenä näyttää.

Tää kiire on jotakin tosi ärsyttävää, en yhtään ihmettele, että ihmiset palaa loppuun ja masentuu, mä taas eilen mietin kovasti, että mikä hinku mulla on hypätä takas oravanpyörään kun hermo menee ja on väsynyt, eilen olin niin poikki kun oli se näyttö Turussa ja samalla kävin kysymässä mun toisenlaiseen protokelloon mielipidettä firmasta jossa on sellanen laite, millä mäkin oon kuvitellut sen muotoilevani ja sitten oli paljon muutakin juoksemista Turussa, niin illalla olin niin väsynyt, että meni sit lopulta pojankin kans hermo kun se koko aika "vikisi ja piipitti" jotakin ja sitten huusin lopulta et saisko tääl 15 minuuttia olla hiljasuudessa :(
Tuli siitäkin tosi paha mieli. Mietin, että onko tää kaikki ton arvosta, hä?



Luento oli keskiviikkona, sain yhteensä luonnolta ja näyttötyypeiltä paljon paljon ideoita tuotteideni kehittämiseen ja missä voisin niitä markkinoida ja miten.
Alkaa vaan jurppimaan pahemman kerran tää mun sosiaalistentilanteidenpelko joka rajottaa aivan tajuttomasti mun toimintaani, ilman sitä, mä olisin jo tehnyt ne kaikki asiat, ja mennyt niiden kaikkien ihmisten luo ja paikkoihin ja myynyt mun kellot niille tuhanteen kertaan ja oisin rikas, vaan kun en mä mene mihkään, enkä myy mitään, jos sitä ei voi tehdä sähköpostitse ni en sitten tee :(

Tää on raivostuttavaa! Eikä "kerran se vaan kirpasee" , "mee rohkeesti vaan" jne sanomiset paljon auta :( Kyllä kai mä menisin ja myisin koska mä tartten mun perheelle elannon, vaan kun en pysty ni en pysty.

No, sihen on tyytyminen, kunnes teknologia mahdollistaa aivojen vaihdon tai jonkun sorkkimisen millä moinen sairaus saadaan otettua pois.
Vituttaa kyllä, niin kovin taas vituttaa, mulla on vitun hieno tuote joka ei näytä millekään valokuvissa tai netissä, sitä pitäs mennä fyysisesti paikanpäälle näyttämään ja kertomaan siitä, se on UPEA ja sille ois ostajia aivan varmasti, vaan kun en pysty mennä :( Mä tarttisin myyntikonsulentin :D

Valokuvasivuillakin käynyt vilske pari päivää, kahden päivän aikana käyty kattomas yli 5000 kuvaa :D Kaikki Humpparalliin tai autourheiluun liittyviä ja joitakin kisakuvia. Toivottavasti joku ostais kans jotakin, kaikki rahat kiinni taas yritykseen liittyvissä jutuissa ja lisää on pakko ostaa, että pääseen noihin tapahtumiin myymään, pelottaa vaan, että jos tavarat jääkin käteen, mitä mä sit teen?? :( Kuollaan nälkään ja jää vuokra maksamatta :(
Toisaalta, jos en mene niin ei kukaan ikinä saa tietää miten upeet tuotteet mulla on jos en vie niitä jonnekin esille :D



www.ateljeeamnelin.fi valmistaa Johanna Amnelinin "Lähialueiden vesistöjä" -valokuvanäyttelyn kuvista käsintehtyjä design-kelloja sekä design-löylymittareita, kelloilla ja löylymittareilla on sekä Avainlippu-merkki että Design from Finland-merkki.Katso kuvia tuotteista http://www.johannaamnelin.net/Ateljee-Amnelin
Tuotteet tulevat myyntiin seuraaviin tapahtumiin: Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkarannan kesänäyttelyyn Tampereelle 14.6.-31.8.Gangut Regatta Turku 31.7.-3.8.Raision ABC koko perheen tapahtuma Mökkeily teemalla 14.6.Katso video valmistuksesta https://www.youtube.com/watch?v=q7jDECHvtwc

Niin joo ja kuulin Naisten Linjalta, että se mun radiohaastis tulee vihdoin ulos toukokuun alussa, johan siitä onkin melkeen vuos kun se on tehty, toivottavasti en kuulosta yhtä pölöltä kun siin ekas radiojutussa :D

Ja saanut mun nettisivunsuunnittelu-addiktiota toteuttaa, mutta sivut on vasta testi vaiheessa, joten en voi laittaa osotetta, mutta saatte sen kyllä heti kun sivut on kokonaan valmiit, ne on yhden Los Angelesilaisen DeeJiin sivut ja hienot onkin :)

Eilen käväsin Turussa Plantagenissa ja sieltä tarttu mukaan kahtaa eri väristä päivänkakkaraa joita heti eilen kastelin ja kuvasin, joo, paljastan tässä nyt, että kaste mun kukkakuvissa ei aina oo aitoa vaan on kasteltua :D Toivottavasti en aiheuttanut kellekään kamalan suurta traumaa tällä paljastuksella :D

Vaikken ite ottaiskaan kukkakuvaa kotini seinälle niin kukkakuvat sattuu olemaan kyllä melkein mun myydyimpiä kuvia, ja kyllä jos mulla ois ehkä hiukan modernimpi ja siistimpi koti, niin kukkakuvat sopeis mullekin, mutta mun koti on sellanen "rönsy" minne sopii oikeestaan vaan "rönsyt" kuvat, siis, rähjäset :D


Siitä tulikin mieleen, että Kosken Tl kirjastoon tulee Mustavalkoisia ajatuksia -näyttely kahdeksi viikoksi ennen Lähialueiden vesistöjä -näyttelyä, kun vesistöt on tuolla Hangon Regattan suunnalla eikä sitä voi revästä kahteen paikkaan samaan aikaan, eli, vastoin mun rauhallisen kesän suunnitelmia, taitaakin tulla kiireinen kesä, taas :(

Näyttelykalenteri löytyy Facesta https://www.facebook.com/JohannaAmnelinPhotography/events 
ja kotisivuilta tietty http://www.johannaamnelin.net/Exhibitions , joiden siirto on edelleen vaiheessa :D

Päädyin siirtämään toiselle palveluntarjoajalle, koska heidän palvelu on vaan niin paljon nopeempaa ja parempaa vaikkakin on hiukan kalliimpaakin, tarkotus on rakentaa ite nettikauppa sinne jossakin vaiheessa, mutta menee varmaan lähemmäs alkutalvea tai minne lie hamaan tulevaisuuteen!

Tällä hetkellä tuotteet siis tilaus- ja tapahtumamyyntinä sekä jälleenmyyjiltä, eli Lillan ja Salo Design Salossa ja uusi kauppa tulossa pohjoiseen Avoinmaaseutu nimellä ja aukeaa toukokuussa, hänelle tulee myös nettikauppa, eli kannattaa mennä sinne kurkkimaan heti kun aukenee :)

Mä ite painin tuotteiden hinta-asioiden kanssa :( Harmittaa kun on niin kallista valmistaa ja joutuu pitään niin kallista hintaa ettei kellään ole varaa, tai ne keillä on varaa ei tiedä tuotteista, toisaalta en halua ees profiloitua miksikään halvan tusinatavaran valmistajaksi, kun tusinatavarasta ei missään nimessä oo kyse, siitä tulikin mieleen, niin, luennolla kouluttaja pohti, että jos tekisin yhden valmiin pohjan jolle asiakas vois ite netissä liittää kuvan ja painattaa kellon, no tartuin tietty heti tähän ideaan sen enempää miettimättä, ADDi kun oon, ja tuli niin kamala tulos et voi herranjestas sentään, eihän mun kellot synny yhdestä kuvasta IKINÄ, siin on vähintään kaks kerrosta kun on kellopohja ja tausta ja jos tulee läpinäkyvyyttä, esim sitä vanhaa kirjotusta sielt alta näkyviin ni sitten on neljä kerrosta, siis kuvia pelkästään, siihen numeroinnit ja muut kerrokset viel päälle. No, menin  kuitenkin yrittämään, mähän tottelen jos ope kerta niin sanoo, ja tässä on pohja jolle voi liittää vaan yhden kuvan ja avot :D


JUU EI TODELLAKAAN!!!! 
Huohh :D
Alla esim majakkakello, siinä näkee, että alta näkyy vanhaa kirjotusta ja kellon taustalla on eri kuva kun itse kellopohjassa


Tässä Cadillac kellossa taustalla on taas ainakin viisi eri kerrosta kun on läpinäkyvyyttä minkä alta näkyy toi vanha kirjotus, ja Cadillac toistuu kahteen kertaan kokonaisena taustalla ja isoja yksityiskohtia siitä kahteen kertaan, sitten tulee viel toi pyöree kellopohja jossa siinäkin on lisäks vielä kaks eri kerrosta kuvaa plus numerointikerros päälle, eli täs kellossa yksistään on 8 kerrosta kuvia päällekkäin.


Mulla taitaa olla vaan yks ainoo kello olemassa, missä on numerointikerroksen alla vain yks kerros kuvaa joka täyttää koko kellopohjan ja taustan:


Ja nämä kehyskellot on sillä menetelmällä kans valmistettu:


Muita kelloja ei ole ainuttakaan missä kellopohjan kuva ois samalla taustakuva, taustakuva, jos on sama kun kellopohjassa,  on aina hiukan erikohdassa, tai sitten kokonaan eri kuva.



Tästä videosta näkee hyvin miten monta kerrosta ja kuin paljon säätämistä yks kello vaatii, jos ei keskity tekstiin vaan itse videoon:



Että se siitä ideasta, ei sovellu näille tuotteille, saahan noita kelloja painatettua jossakin aivan varmasti, jos haluaa sellasen itelleen teettää. 

Ja mä en ymmärrä, miks mä joudun koko aika toistamaan itseeni siinä, että mä en tee tätä siks että saisin yhtäkkii mahdollisimman helpolla paljon myyntiä ja rahaa, kyllähän raha tärkeetä on, siitä ei pääs mihinkään, rahalla maksaa vuokran ja ostaa ruuat, mutta en mä halua päästä helpolla, mä haluun tehdä ite, mun käsillä, että mulla on tekemistä! 

En mä haluu kehittää mun tuotteelle konseptia, minkä annan jonkun toisen tehtäväks helpolla, enkä mä halua alkaa takomaan rahaa jollakin rumalla pikkusella bulkkituotteella. 
Mul on kaikki mitä mä tarvitsen nyt jo, mä en tartte enempää rahaa, vaikka toki se ois kiva jos vois aina ostaa mitä tarttee ja haluaa eikä tarttis laskee ja huolehtii, mutta se ei ole mun pääpointti ollut ikinä tässä enkä mä nää, että siitä ikinä vois tulla, se ei ole mun olemisen tarkoitus eikä mun tekemisen tarkoitus.
Mun tekemisen tarkoitus on, että mulla on kivaa, että mä saan tehdä jotakin mikä tekee mulle hyvän mielen, joku mikä on silmälle kaunista kun sitä katsoo, joku minkä valmistaminen saa hermot kihelmöimään, koska haluis jo nähdä sen valmiina mahdollisimman nopeasti, jotakin josta voi olla ylpeä koko matkalta, alusta loppuun, ei jotakin jolle teen jonkun typerän helpon valmiin mallin ja joka syntyy jostakin liukuhihnalta itsellään. 
Mitä mä sitten teen?? 
Mistä mä sitten voin olla ylpeä? 
Että oon saanut aikaan jonkun liukuhihnatutannolta näyttävän paskakellon mitä on joka jannulla ja joka on niin halpa ja ruma, että lentää roskiin vuoden päästä? 

Emmä haluu tehdä sellasta :( 
Enkä pysty, mä oon niin itsepäinen, etten saa itteeni tuollaseen muottiin tungettua, oon vapaa sielu, ja taiteilijasielu, en veny tollaseen touhuun ollenkaan. Oon ennemmin köyhä ja kituutan ja teen kauniita asioita mun kameralla ja tietokoneella ja käsillä kun lähden tollaseen, ei pysty, ei kykene, EPEK, kuten yks hyvä ystäväni tapaa sanoa :D

Luennoitsija muuten kiteyttikin asian oivallisesti:


Ja noin se on, ei kaikki pysty myymään sieluaan markkinataloudelle, vaikka rahan saaminen onkin houkutteleva ajatus, muttei niin houkutteleva, että alkaisin tavotella sitä "hinnalla millä hyvänsä" . 

Mä en tartte rahaa tän enempää, vaikka köyhä oonkin, mutta mulla on sen verran mitä hengissä pysymiseen tarttee, mä haluun keskittyä iloa tuottaviin asioihin sen sijaan, että lähtisin paperin perään. 
Kerran siinä loukussa olleena tiedän, että onni tulee muualta, mun onni tulee siitä, että nään mun silmillä kauniita asioita ja tuon niitä muiden nähtäville ja nekin tulee onnelliseks, siitä että oon tuonut niiden silmille kauniita asioita, joko nettiin, näyttelyyn, tai jonakin tuotteena, vaikkapa kaunis kello seinällä taikka joku kaunis valokuva :) 

Mitä muuta ihminen tarttee, oikeesti, että voi elää ja kuolla onnellisena (lapset tietty, lapset tuo elämään tarkotuksen ja syyn ja rakkauden, mutta niiden lisäks)? Ei mitään :) 

Jees, mä lähen tästä suihkuun, tänään Raision Myllyyn kuvaamaan autoja Myllyn auto showhun :)

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Palautuminen reissusta

Kylläpä ottaa aikaa palautua reissusta, tultiin siis kotiin perjantai-lauantai välisenä yönä, viikonloppu meni oikeastaan nukkuessa tai kuvia laittaessa, eli mitään järjellistä en saanut aikaan, mutta nyt on jo tiistai ja aivot senkun louskuttaa tyhjää vaan, kyllä mä saan pyykättyä ja sellasta mutta opiskelutehtävän teko on täysin mahdotonta, töiden tekeminen on aivan pois suljettua, pää on jäässä.


Väsyttääkin, oon nukkunut joka aamu joko pommiin tai ainakin kellon soittoon asti mikä on todella epänormaalia mulle. En mielestäni matkalla tuntenut lainkaan sosiaalistentilanteidenpelkoa, kykenin ihan huoletta kysyä neuvoja vastaantulevilta ja taksikuskeilta jne, en tiedä voiko olla, että olin niin adrenaliinissa, että en siksi tuntenut pelkoa? Vaiko himo saada valokuvia? Ainakin korkeanpaikankammo katosi lähestulkoon kokonaan pois kun himo saada hyviä kuvia iski sen päälle, tiedä voiko sosiaalistentilanteidenpelkokin jotenkin "mennä pois päältä" jos tulee riittävän suuri himo saada jotakin jonka se muutoin estäisi??


Ulkona ois haravoitavaa ja vaikka mitä puuhaa ja niin ois sisälläkin, mutten saa itseäni ohjattua nyt alottamaan mitään, väsyttää muttei väsytä, jumituttaa on ehkä oikeampi sana tähän olotilaan, aivot on mössöä, mikään ei oikein kulje pään sisällä, on vaan tällanen hölmö jumiutunut olotila, kyllä mä tän tilan tunnistankin, jäätymiseks sitä ennen sanottiin, tai jumitteluks, siis sillon kun pyörin piriporukoissa, liekö tää sitten ADD:hen liittyvää, siksikö se amfetamiini maistui niin hyvälle kun sai aivot kerrankin toimimaan, ajatukset kohdistettua tehokkaasti yhteen tekemiseen joka suuntaan samaan aikaan haahuilun sijaan?


Ähh, mulla oli mielessä pitkä pitkä bloggaus, mutta se meni pois, kun yrityskummi soitteli ja sovittiin tapaaminen huomiselle, nyt pitää tulostella ja hienosäätää yrityksen alustavaa toimintasuunnitelmaa ja sitä ja tätä ja tota ja mitä vielä :D Ei tästä kirjottamisesta tuu nyt mitään, tuttu netistä katoamisen tunnekin on vallannut mielen, tekis mieli sulkea taas kaikki profiilit ja kadota vähäks aikaa, mutten työni takia voi sitä tehdä :(


Tukkakin piti tänään leikata mutten taida tohtia pelotella mun yrityskummia sivukaljulla ja päätatuoinnilla ;) Jääköön siis toiseen kertaan, taas :(


sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Valokuvausreissu Prahaan

Huomenta arvoisat lukijat!

Niinkun moni varmaan jo tietääkin, niin kävästiin tyttären kanssa Prahassa minilomalla ja valokuvaamassa, suurempi paino jälkimmäisessä ;)

Prahassa siksi, että se vaikutti hyvältä vaihtoehdolta seuraavaa Eisa Maestro kuvakisaa silmällä pitäen, jonka aihe tänä vuonna on arkkitehtuuri.

Koko reissu alkoi taas, yllätys yllätys, sen kummemmin miettimättä ja hyvä niin, koska jos olisin taas ajatellut, ois jäänyt koko reissu tekemättä :D
Ensimmäinen ongelma ois ollut raha, sitä kun ei ole, ja toinen korkeenpaikankammo, lähtölennolla meinas paniikki nimittäin iskeä nousussa, mut onneks tulomatkalla ei sitäkään oloa enää tullut, liekö pimeys vaiko tottumus vaikuttanut asiaan?


Onneksi himo kuvien saamiseen voitti pelon tälläkin reissulla moneen kertaan nimittäin kapusimme myös Prahan raatihuoneen torniin ja siellä tornissa ollessamme hetken aikaa mielen valtasi turvallisuuskysymykset, onko ihmismassojen paino laskettu miten, oliko tornissa olijoille jotakin kävijämäärärajoitusta sillä tornia kiertävän parvekkeen käytävät olivat tupaten tukossa ihmisistä eikä kaide taikka lattia vaikuttanut kovinkaan turvalliselta, mutta ajatus meni nopeasti pois mielestä kun piti nostaa kamera silmille ja kuvata upeat maisemat ennen mahdollista lattian pettämistä :D




Muita korkeita paikkoja joissa kävimme oli Zizkovin tv-torni ja Petrinin kukkula jonne mennessä bongasimme Jarppi Duudsonin vuoristohississä :)


Onneksi valkkasimme halvemman lennon joka oli suora ja nopea noin 2h 15 min vaikkakin olimme perillä vasta illalla eikä siinä jäänyt aikaa oikeastaan muuhun kun veimme kamat hotellille, meillä oli tilattuna kuljettaja odottamassa lentokentällä joka vei meidät pikavauhtia hotellille ja antoi myös oppaan ja kartan Prahaan, näin emme tarvinneetkaan muita mukaamme ottamiamme karttoja. 


Taksia ei kannata ottaa Prahassa lennosta, koska aika monet taksikuskit kusettavat rahaa laittamalla väärän taksan mittariin. Keskustassa liikkuessamme kysyimme aina hinnan etukäteen, mutta yhdellä kerralla kuski näytti vaan mittaria ja me hölmöt menimme kyytiin ja hinta olikin 200-250 korunan matkasta 450 korunaa, no opimmepa tästä, että jos kuski ei sano hintaa vaan näyttää mittaria niin ei kannata mennä! Tämä kuski yritti vielä kierrättää kiertotietä, mutta lähti oikealle reitille kun huomasi, että tunsimme jo sen verran kaupunkia ja kaivoimme kartan esiin ja aloimme Suomeksi ihmetellä reittivalintaa. 

Jos taksilla haluaa Prahassa liikkua, mikä on muuten todella halpaa, kannattaa varata TickTack taksi, näillä kuskeilla on kiinteä palkka eikä heidän tarvitse huijata asiakkaalta itselleen rahaa, kyytiläisillä on myös oma tietokonenäyttö jonne voi itse laittaa navigaattoriin kohteen minne haluaa ja varmistaa että kuski menee lyhintä reittiä, taksissa on myös kamera ja voit kuitista löytyvällä koodilla katsoa matkan myöhemmin netistä, hintaan kuului myös takapenkin pöydältä löytyvät virvokkeet sekä ovien avaus yms kohteliaisuudet :) 


Ekana iltana siis toimme kamat hotellille, mä käväsin äkkiä suihkussa ja laitoimme meikit ja bilevaatteet päälle ja lähdimme ulos. Heti hotellin (Hotel Vitkov) vieressä oli pikkuruinen ravintola joka näytti suomalaiselta kebabbimestalta joskin sisustus ja huonekelut olivat tuhatkertasesti kauniimpia, astuimme sisään ja huomasimme, että siellä tarjoiltiin väkeviä sekä ihan kunnon ravintolaruokaa, ei muuta kun tilaamaan joskin olimme arkoja ja otimme vaan pitsan puoliksi. Hyvä pitsa olikin, todella herkullinen. Pitsan kanssa otimme hiukan juomaa, mutten tässä kerro sen enempää mitä ;)
Paikassa oli tietenkin pöytiin tarjoilu ja tarjoilija katsoikin meitä hieman kummissaan kun ensinnä marssimme tiskille :D




Pitsan syötyämme ja pari limonaatia ;) juotuamme suuntasimme ulos ja nappasimme taksin ja ajoimme U Sudu baariin, se on mukava kellaribaari jossa on monenlaista osastoa joissa kaikissa soi eri musa, harmi ettemme ottaneet kameroita mukaan :(

Istuimme siellä tovin jos toisenkin ja sitten lähdimme etsimään Euroopan suurinta diskoa Karlovy Laznea, muttemme koskaan löytäneet sitä ja otimme taas taksin joka vei meidät kaupan kautta hotellille.


Kaupasta mukaan tarttui mm PIZZA SIPSEJÄ jotka olivat muuten superhyviä!!


Heräsin seuraavana aamuna varmaan kuuden aikaan siihen, että ratikat alkoi jurnuttaa ikkunan alla :D
Aamulla menimme sitten aamupalalle mikä oli muuten runsas ja monipuolinen ja sitten lähdimme linja-autolla keskustaan kamerat kaulassa, voin muuten kertoa, että kaksi päivää liki parikilosen kameran roikuttaminen kaulassa saa niskat ikävän jumiin :D




Bussissa panin merkille, että Prahalaiset eivät puhu, bussissa ainoat jotka puhuivat olimme me, toinen asia minkä panin merkille Prahassa, että siellä suurin osa koirista kulki vapaana, myös ns vaaralliset rodut kuten sakemannit ja pitbullit yms, ne kulkivat aika paljon omistajaansa edellä tai perässä mutteivät menneet kertaakaan edes haistamaan muita ihmisiä, kukaan ihminen ei lirkutellut koirille, ne saivat kulkea omistajineen aivan rauhassa, koirat pääsivät myös kahviloihin ja juna-asemalle minne muuten jengi myös potkulautaili ja pyöräili suoraan ovista sisään, kaikki tuntui olevan Prahassa erittäin toimivaa ja sujuvaa, Suomessa tuollaset asiat sais muut ihmiset älisemään ja kiukuttelemaan, en ymmärrä miksi?? Myös graffitit joka kadun varressa ja kaikilla seinillä oli todella nättejä ja antoivat oman pienen mausteensa rakennuksille ja seinille, en ymmärrä miksi niitä täällä meillä pitää pestä pois??

Kaupoissa Prahassa myytiin väkeviä ja ilo oli suuri kun bongasimme ekan kerran Finlandia vodkan kaupan hyllyltä :D Grants viskipullo maksoi noin 12 euroa.


Ravintolaruoka oli todella halpaa ja maukasta, alla oleva setti maksoi noin 30 euroa ja mä otin tuoremehua ainakin kolme lasillista ruuan kanssa ja tämä tais olla kalliimman puoleinen ravintola, koska sijaitsi aivan Kaarlen sillan kupeessa ja ravintolassa oli useampi terassi ja parveke joelle ja sillalle päin. Näköala oli tosi kiva ruokaillessa ja palvelu oli tietenkin aivan loistavaa <3






Ruuan jälkeen läksimme Kaarlen sillalle ja kävelimme sen toiseen päähän, matkalla oli tietenkin paljon väkeä sekä paljon myyntikojuja missä myytiin mitä milloinkin turistikrääsää.


Sillalla oli yksi patsas jonka luokse oli kova tunku ja tietty minäkin menin siihen pällistelemään ja huomasin, että jengi silitti patsaan metallihahmoja ja niimpä mäkin menin niitä silittelemään :D

Tämä oli Pyhän Johannes Nepomukilaisen patsas jonka koskettaminen tuottaa (muka) onnea, patsaan kahta kohokuvioista metalliosaa oli kosketeltu niin, että ne olivat aivan kiiltävän kullanväriset kun muut osat patsaasta oli hyvin tummat, lähes mustat.


Sillan lopussa menimme portaita alas joen rantaan ja portaiden alapäässä olikin heti jokiristeilyjen myyjä jolta otimme 50 minuutin opastetun jokiriesteilyn hintaan 220 korunaa eli vajaa 9 euroa kahdelta henkilöltä. Jokiristeilyltä saikin ehdottomasti parhaimmat kuvat Kaarlen sillalta sekä monista jokivarren rakennuksista.




Ja koska matkustimme keskiviikkona niin tämä torstaipäivä oli oikein hyvä päivä sightseeingille, sillä kamalia ruuhkia ei vielä ollut, sen huomasimme perjantaina eli vimppana matkapäivänä, että Praha tuli tukkoon ihmisistä, ilmeisesti jengi tuli viettämään pitkää viikonloppua kauniiseen keväiseen Prahaan ja tungosta oli joka paikassa. Suosittelenkin matkustamaan Prahaan keskellä viikkoa jos mielii jonottamatta päästä näkemään paikkoja ja jos ei halua kuviinsa kamalaa ihmistungosta ;D

Jokilaivojakin oli enemmän joen reunalla parkissa kun liikenteessä tunkemassa liikaa mun kuviini ;)


Voisin kuvitella, että joella käy melkoinen vilinä kesäaikaan ja viikonloppuisin!


Jokiristeilyn jälkeen otimme taas taksin ja menimme hotellille ottamaan pienet nokoset. Illemmalla lähdimme Zizkovin tv-tornille jota pitkin ryömii taiteilija David Černýn vauvaveistoksia.


Tornissa oli myös ravintola, jonne tarkoituksemme oli mennä syömään, mutta kävikin niin, että sinne olisi pitänyt tehdä varaus etukäteen joten tyydyimme vaan katselemaan maisemia hieman likaisten lasien läpi ja lähdimme sitten taksilla kohti tanssivaa taloa ja söimme siinä vieressä eräässä kellariravintolassa. Ravintoloita Prahan keskustassa tuntui olevan joka nurkalla ja näytti myös siltä, että Prahassa "kaikilla" oli varaa käydä syömässä raflassa. 



Tanssivalta talolta lähdimme kävelemään kohti Kaarlen siltaa ja kuvasimme pakolliset yökuvat joita varten oikeastaan läksinkin. Tähän tarkoitukseen minulla oli tietenkin kameranjalka mukana ja tämä jalka oli se joka aiheutti mulle suurimman päänsäryn matkaa suunnitellessa, se on nimittän 80 cm pitkä eikä sen kokoista laukkua (minun kukkarolle sopivassa hinnassa siis!) tahtonut löytyä millään. Apuun riensi Nahkapaja SakMir joka ystävällisesti ja erittäin pikaisella aikataululla teki mulle erittäin hyvän laukun tähän tarkoitukseen, suosittelen muillekin jos tarvitsette joillekin välineillenne laukkua tai pussukkaa niin kääntymään heidän puoleensa! Jalka selvisi matkasta ehjänä, kuinkas muuten, sillä laukku oli hyvin pehmustettu ja vahvistettu :)

Praha oli yöllä todella kaunis ja ihana, eikä siellä tarvinnut kyllä yhtään pelätä. Rauhallisia kävelijöitä oli paljon ihailemassa rakennuksia, suurin osa oli varmaan oli turisteja. Maria Prahassa polttivat aika avoimesti, bongasimme aika monta kävelijää sekä baarissa istujaa ihan julkisesti piilottelematta polttelemassa jointteja.





Kuvattuamme tuli aika etsiä taksi ja menimme taksitolpalle kyselemään hintoja, kolmesataa korunaa tarjos yks ukko tinkaamisen jälkeen, mutta huomasimme ettei sillä ollutkaan taksikylttiä katolla joten emme lähteneet sen kyytiin. 
Kävelimme jonkun matkaa ja näimme taksin pysähtyneenä ja kysyimme hintaa jolloin kuski viittoi mittariin ja näytti, että ottaa mittarin mukaan. Noustuamme autoon kuski esitti tyhmää ettei muka tiennyt missä hotellimme oli ja sanoimme kadun nimen jolloin kuski lähti ajamaan, huomasin että aikoi mennä väärään suuntaan ja kaivoin kartan esiin ja aloin ihmetellä minnes kuski mahtaa olla menossa jolloin kuski huomasi, että huomasimme ja laittoi äkkiä vilkun päälle ja ajoi suoraan hotellille, hinta oli kyllä 450 korunaa kun se muulloin oli aina ollut 200-250 korunaa. No, maksoimme kiltisti mitä siinä nyt muutakaan olisi voinut :(

Hotellille nukkumaan ja seuraavaa aamua odottamaan. Nyt nukuin paremmin eikä ratikoiden ääni herättänyt mua liian aikaisin.

Viimeinen päivä lähti käyntiin hyvällä aamupalalla taas ja sitten odottelimme huoneessa Tick Tack taksia saapuvaksi jonka olin tilanut etukäteen sähköpostilla hakemaan meidät kymmeneltä. Veimme kassin juna-asemalle säilytykseen ja siellä olikin post officen tapainen säilytys systeemi eli tiskin takana ukkeli otti laukun isoille hyllyille ja antoi narikkalapun tapaisen millä laukun sai hakea. Kaipa Praha on sen verran tottunut turisteihin, että tällainen palvelu kannattaa reppumatkailijoille tarjota. Säilytys maksoi 50 korunaa eli alle 2 euroa.


Juna-asemalta ostimme vihdoin ja viimein sen päivälipun julkisiin (maksoi 110 korunaa eli hiukan päälle 4 euroa ja samalla lipulla pääsi myös Petrinin kukkulan vuoristohissiin), (aiemmin kuljimme pummilla) ja lähdimme keskustaan Palladium kauppakeskukseen mikä on viisi kerroksinen jossa on yli 200 kauppaa ja 30 ravintolaa.




Ravintolakerroksessa oli vierivieressä vaikka mitä ravintoloita mm mongolialainen pikaruokaravintola. Me menimme kuitenkin KFC:hen ja söimme jonkun boksin mihin kuului juoma ja hamppari, ranskalaiset sekä kanakikkareita missä oli luut sisällä :D




Kauppakeskuksesta ostimme joitakin tuliaisia ja joitakin ostimme sitten muualta. Kauppakeskuksessa oli merkkivaatekerros, ruokakerros ja loput vähän sekalaisia kerroksia, oikein hieno ja kiva paikka ja aivan vanhan kaupungin ytimessä aika lähellä sitä aukiota hyvin julkisten yhteyksien vieressä.




Sellainen oli meidän reissu, ja minun elämäni eka ulkomaan reissu, jos Ruotsia ei lasketa. Ei valittamista, aikaa oli riittävästi nähdä ja kokea ne tärkeimmät, seuraavaksi jos menen vielä Prahaan, menen kuvaamaan pari autiotaloa, jotka näin taksin ikkunasta ;)




Kuvia tuli mulla reilu 1700 ja tyttärellä n 500, parhaat multa löytyy tuolta http://www.johannaamnelin.net/Historiallisetpaikat/Prague-Best/ ja tyttären kuvat tuolta http://www.johannaamnelin.net/Veera-Amnelin/Prague-Veera/ kaikki mun kuvat tulee jonkun ajan kuluttua tuonne http://www.johannaamnelin.net/Historiallisetpaikat/Prague kuhan saan ne ladattua uudestaan, netti tökki eilen jotenkin ja lataaminen katkes moneen kertaan ja koska mulla oli kuvia kahdella muistikortilla niin en enää tiennyt mitkä saman numeroiset kuvat olivat jo lataantuneet ja mitkä olivat vaan saman numeroisia mutta eri kortilta, joten päädyin poistamaan kaikki ja lataamaan ne uudelleen. Reilu 500 tulee sinne kansioon kunhan kaikki on ladannut.