Näytetään tekstit, joissa on tunniste adhd. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste adhd. Näytä kaikki tekstit

maanantai 26. tammikuuta 2015

Vaikeiden asioiden parissa painiskelua

Taas ajankohtaisena aihe liittyen nuorimmaiseeni ja hänen isovanhempaansa. Tarkemmin ottaen vierailujen jälkeisiin vakaviin käytösongelmiin ja pohdintaan onko lapsen edun mukaista antaa näiden vierailujen jatkua.


Nuorimmaiseni on nyt 10 vuotias, diagnosoitu ADHD ja masennustakin. Koko elämänsä asunut minun ja sisarensa kanssa isän huidellessa milloin huumeissa milloin asunnottomana. 

Isän selvien kausien koittaessa on tapaamisia sovittu oikeusteitse siitä syystä, että 10 vuotta sitten sattunut pahoinpitely jätti minuun niin syvät arvet ja pelon, ettemme ole pahoinpitelyoikeudenkäynnin jälkeen nähneet saatikka puhuneet. 

Oikeuden käyntejä on mahtunut tähän kymmeneen vuoteen viisi ja jokainen niistä on kestänyt erittäin kauan ja ollut henkisesti äärimmäisen raskas. 
Lapsi onkin oirehtinut pahasti näiden oikeudenkäyntien aiheuttaman stressin takia. 

Nyt isä onkin taas ollut tapaamatta reilun vuoden, mutta isovanhempansa luona lapsi käy noin 6 kertaa vuodessa.
Lapsi kuitenkin kokee, että minä valehtelen hänelle hänen isästään, koska isovanhempi kertoo isän olevan kunnossa, mikä todennäköisesti ei pidä paikkaansa, koska tapaamisiakaan ei ole toteutunut, mitkä aina selvällä jaksolla toteutuvat.

Kahden viime vierailun jälkeen lapsi on ollut pois tolaltaan, ensin itki joka ilta 2 viikon ajan, pelkäsi, että kaikki kuolee, itki sitä miksi hän on niin huono ja miksi hänellä on ADHD ja, että kaikki hylkäävät hänet. 
En saanut tolkkua mistä tällaset puheet ja pelot tuli ja lohdutteluun ennen nukkumaan menoa meni pitkiäkin aikoja joka ilta. 
Toisen kerran jälkeen alkoi varastella koulussa ja tukihenkilön toimistosta.

Kerroin tämän huoleni lastensuojelutyöntekijälle, jonka tapaamisessa oli myös lastenpsykiatrisen henkilökuntaa sekä ammatillinen tukihenkilö. LStyöntekijä oli sitä mieltä, että tapaamiset pitäis toistaiseksi jäädyttää ja samaa mieltä oon itsekin. Tukihenkilökin tais enemmän kallistua sille kannalla. Ainoot jotka ois puoltaneet tapaamisten jatkuvuutta olivat lastenpsykiatrisen hoitajat.

Itse mietin, että kun meillä nyt tulee tämän aisan tiimoilta aika lastenpsykiatriselle, että jos ne sieltä puoltavat, että tapaamisten pitäis jatkua isovanhemman luona, niin noudatanko mä tätä vai laitanko tapaamiset jäihin oman arvostelukykyni perusteella. 

LAPSI ON NYT SIINÄ IÄSSÄ, ETTÄ EDESSÄ ON RISTEYS, JOKO HÄN LÄHTEE SIIHEN SUUNTAAN MINNE MINÄ JA ISNSÄKIN, ELI HUUMEET, VANKILA, MAHDOLLISESTI ENNENAIKAINEN KUOLEMAKIN TAI JATKAA TÄLLÄ TIELLÄ MINNE NYT SUJAHTI, ELI KILTIN HYVÄN POJAN TIELLÄ.

Nyt tapaamisia ei ole ollut ja lapsi on saanut koulustakin melkein päivittäin kehuja, kotona kaikki sujuu mallikkaasti, lapsi on iloinen, reipas, pirteä, oikein elämäniloinen herkkä suloinen kaveri.

Otanko mä riskin, että kaikki lähtee taas huonompaan suuntaan ja annan lasta sinne isovanhemmalle vai pistänkö ne vierailut nyt tauolle vähäksi aikaa ja annan lapsen kasvaa rauhassa tähän ihanaan hyvään suuntaan minne ollaan nyt päästy vihdoin lähtemään ja annako hänen pääraukkansa parantua sisältä ilman että joku sekottaa ajatuksia ja murentaa luottamusta omaan perheeseen ja äitiin?



torstai 22. elokuuta 2013

Hienoja sanoja; toiminnanohjaus, etuotsalohko, välittäjäaine, mutta kuka tietää miten ne hankaloittaa juuri mun elämää?

ADD pahimmillaan taas ilmeisesti, sormet syyhyy pihahommiin, sormet syyhyy kotihommiinkin, syyhynnyt jo viikon vaan oonko saanut tehtyä mitään.. en. Kamalan huonon omantunnon vaan oon kehitellyt siitä kun en saa aikaseks vaikka mieli tekis :(

Mun NEPSY valmentaja kertoili siitä lääkityksestä ja vaikka oonkin sen alusta asti tyrmännyt ni jäin miettimään, että oiskohan kuitenkin hyvä jos koittais miten sellanen vaikuttaa?

Tässä taas lista mihin kaikkeen ADD/ADHD vaikuttaa:

on olemassa viisi tärkeää oireryhmää, joita tavataan jatkuvasti ADD/ADHD-aikuisilla. Nämä ovat: (1) ongelmat organisoinnissa, priorisoinnissa ja tehtävien aloittamisessa; (2) vaikeus ylläpitää keskittymistä ja tarkkaavuutta, erityisesti lukiessa; (3) vaikeus vireyden, tarmokkuuden, prosessointinopeuden ja motivaation ylläpitämisessä pidemmän aikaa; (4) tunne-elämän kysymykset, kuten vihanhallinnan vaikeus (ongelma jota DSM IV:n mukaisessa oireistossa ei mainita); ja (5) puutteet työmuistissa (kyvyssä pitää jotakin mielessään tehdessään jotain muuta) sekä mieleen palauttamisessa.

Tummennetut kohdat ovat mulle erityisen haastavia..

Nyt alkaa taas tuntumaan, että masennustako pukkaa, vaan en ole alakuloinen, en vaan saa tartuttua toimeen.. Sen verran kovasti alkaa tää toimettomana olo nyppiä, että joku ratkaisu pitää tähän löytää..


tiistai 11. kesäkuuta 2013

Arvatkaapa kuka tai ketkä voivat olla: " ylivilkas "vipeltäjä;", flegmaattinen "unelmoija" tai näiden yhdistelmä" ??

Mikä; on AD/HD?
AD/HD (aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö)


AD/HD -henkilö; lapsi, nuori tai aikuinen voi olla ylivilkas "vipeltäjä;", flegmaattinen "unelmoija" tai näiden yhdistelmä.

AD/HD on neurologinen, aivojen välittäjäaineiden toiminnan erilaisuudesta johtuva ominaisuus. Aivojen välittäjäaineista dopamiinin lisäksi mm. noradrenaliini ja serotoniini vaikuttavat AD/HD -piirteisiin. AD/HD -henkilön aivoissa, joillakin osin, aktivaatio on matalampaa kuin suurimmalla osalla muista ihmisistä. Korjatakseen tätä puutetta AD/HD -henkilö alkaa huomaamattaan liikehtiä levottomasti, puuhastella asiaankuuluimattomia juttuja, puhua pälpättämään tai vaipuu unelmiinsa. Aivojen aktivaatiotason nostaminen on edellytys oppimiselle.

AD/HD on synnynnäinen piirre. Se siis periytyy eikä häviä iän myötä. Lapsuuden ylivilkkaus voi toki vähentyä aikuistuessa, mutta keskittymisvaikeudet kuitenkin säilyvät. Stressi, masennus, epäedulliset elämänolosuhteet, ikääntyminen, vaihdevuodet ja aivosairaudet jopa lisäävät oirehtimista.

AD/HD on ominaisuus, joka vaikeuttaa arjen- ja elämänhallintaa monin tavoin, mikäli ympäristön vaatimukset ja henkilön vahvuudet eivät ole tasapainossa. Aikuisiällä haittaavat eniten erilaiset toiminnanohjauksen ongelmat.

AD/HD:llä ei ole mitään tekemistä henkilön älykkyyden kanssa. Monet AD/HD -lapset ja aikuiset ovat jopa keskimääräistä lahjakkaampia ja luovempia. Lahjakkuusprofiili tosin on monesti epätasainen. Oppimiseen keskittymisvaikeuksilla kuitenkin on suuri vaikutus. Tästä syystä useimmat alisuoriutuvat opinnoissaan suhteessa älykkyyteensä. Opintojen keskeyttäminen tai venyminen on hyvin tyypillistä.

Suomessa arvioidaan olevan n. 5 % väestöstä eli 250 000 AD/HD -henkilöä.

Viimeisimpien tutkimusten mukaan AD/HD on lähes yhtä yleinen naisilla kuin miehillä.

AD/HD -aikuinen on parhaimmillaan:
*poikkeuksellisen elinvoimainen
*hyvin kekseliäs ja mielikuvitusrikas, ei tyydy valmiisiin ratkaisuihin
*keskimääräistä uteliaampi, ottaa selville asiat yksityiskohtaisesti ja laajasti useilta eri alueilta
*voimakkaasti tunteva ja empaattinen
*poikkeuksellisen kyvykäs painamaan asioita mieleensä ja muistamaan yksityiskohtia.
*nopea oivaltamaan
*taipuvainen hyväksymään toisten heikkouksia ja antamaan anteeksi.
*halukas ottamaan riskejä, ei pelkää muutoksia ja nauttii haasteista
*nopeasti toipuva, vaikka kohtaa suuriakin takaiskuja.
*energinen, luova, innokas ja motivoiva.

AD/HD -aikuinen on pahimmillaan:
*keskittymiskyvytön, lyhytjännitteinen ja huolimaton (alisuoriutuja älykkyydestään huolimatta)
*muistamaton (hukkaa tavaroitaan, ei pidä lupauksiaan, unohtelee tapaamiset ja tärkeätkin tehtävät)
*aloitekyvytön, huono organisoimaan ja priorisoimaan (lukuisia keskeneräisiä projekteja, alati myöhässä)
*impulsiivinen, itsepäinen, riidanhakuinen ja sietää huonosti pettymyksiä (vaikeuksia ihmissuhteissa)
*kyvytön arvioimaan oman toimintansa seurauksia ja omien voimiensa riittävyyttä
*vireystilaltaan joko yliaktiivinen tai alavireinen tai mieliala vaihtelee (sekoitetaan helposti masennukseen tai maanis- depressiivisyyteen)
*juuttuu itseään kiinnostaviin aiheisiin (ylikeskittyy, ei osaa lopettaa) tai negatiivisiin ajatuksiin ja tunteisiin
*töksäyttelijä (selittää epäselvästi ja unohtelee sanoja), jatkuvasti äänessä ja keskeyttää muiden puheen
*tapaturma-altis törmäilijä
*helposti addiktoituva (kahvi, tupakka, netti, shoppailu, seksi, alkoholi, huumeet jne...) ja ylivelkaantuva
*epäsuotuisissa olosuhteissa, vailla tukea ja hoitoa, työkyvytön, sosiaalisesti eristäytynyt ja voi eksyä rikoksen poluille

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Tunne-elämä tasapainoon, kopsattu ADDi ryhmästä

Kiitos kirjoittajalle ADD ryhmässä, kopsaan sun tiivistelmän tähän:

Tunne-elämä tasapainoon

Tää on mun karkea tiivistelmä kappaleesta Tunne-elämä tasapainoon, kirjasta ADHD-aikuisen selviytymisopas. Tekstin välissä on pohdintatehtäviä, jotka on OIKEESTI ihan hyödyllisiä. Kirjassa niillekin oli varattu kirjoitustilaa, joten kannattaa raapustella vaikka johonkin vihkoon näitä juttuja aina ku on vähän aikaa, koska näihin on hyvä panostaa kunnolla jos näitä ongelmia on, muuten tää on vaan tämmöstä lueskelua joka unohtuu jos tähän ei sido omia kokemuksia. Lopussa päin on niitä tunteidensäätelytekniikoita, ja ihan lopussa on harjoituksia, jotka myös kannattaa tehdä ajatuksella, ja mielellään niin, että yhtenä päivänä ei yritäkään tehdä niitä kaikkia, vaan harjoitukset saisi jäädä hautumaan useaksi päiväksi ja sitten vasta siirrytään seuraavaan.


Mistä tunteet tulevat?

Ihmiset kokevat samantyyppisessä tilanteessa hyvin erilaisia tunteita. Tunteet vaikuttavat ihmisten tekemiin tulkintoihin ja käyttäytymiseen, ja niihin liittyy myös monenlaisia kehollisia reaktioita (syke, hikoaminen, hengityksen syvyys). Aivot eivät käsittele erikseen tunteita ja järkeä, vaan ne kietoutuvat yhteen monilla eri aivoalueilla.

Mitä tunteet sinulle merkitsevät? ________

Miten ne vaikuttavat elämääsi? ________

Mikä herätti sinussa viimeksi voimakkaita tunteita? ________

On olemassa kahdenlaisia tunteita: perustunteita ja sosiaalisia tunteita.
Perustunteita ovat pelko, viha, inho, suru, hämmästys ja ilo. Ne ovat hyvin biologisia ja nopeasti viriäviä tunteita, ja omat tulkintamme vaikuttavat niihin melko vähän.
Sosiaalisia tunteita ovat esim. kateus, häpeä, ujostuminen, ylpeys ja halveksunta. Niihin vaikuttavat paljon omat tulkintamme ympäristöstä ja kulttuurin säännöt. Niihin on myös helpompi itse vaikuttaa kuin perustunteisiin.


Tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen

Tunteiden säätelyn ensimmäinen askel on niiden tunnistaminen, joten sitä kannattaa pohtia hetki.
Usein ADHD-aikuisella on ongelmia omien tunteiden tunnistamisessa ja nimeämisessä, sekä toisen ihmisen asemaan asettumisessa ja hänen tunteidensa tunnistamisessa. Tunteita ilmaistaan sanojen lisäksi sanattomilla viesteillä, ja monella addilla on ongelmia nimenomaan niiden tunnistamisessa.

Mitä tunteita sinun on helppo tunnistaa itsessäsi ja ilmaista ulospäin?
1.
2.
3.
4.
5.

Minkä tunteiden tunnistamisessa ja ilmaisussa sinulla on vaikeuksia?
1.
2.
3.
4.
5.


Tunteiden säätely

Tunteita ei voi eikä kannatakaan piilottaa tai estää. Kuitenkin liian voimakkaiden tunteiden ja reaktioiden säätely sekä kyky päästää irti negatiivisista tunteista ovat tarpeellisia taitoja - ja meillä on näissä asioissa usein ongelmia.

Onko sinulla taipumusta kokea usein epämiellyttäviä tunteita? Mitä?
___________________

Tuntuuko joskus, että tunteet ovat suhteettoman voimakkaita?
___________________

Onko niistä joskus vaikea päästä yli?
___________________

Mitä muuta tulee mieleen näistä asioista?
____________________

Tunteiden säätely on ihmisen kykyä vaikuttaa siihen, mitä hän tuntee ja kuinka pitkään tai voimakkaasti hän tunnetta kokee. Tunne-elämä on tasapainossa, kun tunteet viriävät tarkoituksenmukaisissa tilanteissa ja sopivan voimakkaina. Hyvää tunteiden säätelyä on myös se, ettei jää murehtimaan ikäviä asioita liian pitkäksi aikaa.

Ongelmat tunteidensäätelyssä voivat olla sitä, että säätelee niitä liian vähän ja on kuin hyökyaalto, tai sitä, että säätelee niitä liikaa ja vaikuttaa muiden silmin estyneeltä. (Jonnan pohdintaa: on mielenkiintoista huomata, että mulla esiintyy molempia ihan ympäristötekijöistä riippuen.)

Tunteidensäätelytaito vaikuttaa myös siihen, kuinka hillitsemme käyttäytymistämme tunteen vallassa ollessamme. Kokemamme tunteet eivät automaattisesti johda tiettyyn käyttäytymiseen, vaan voimme vaikuttaa käyttäytymiseemme sillä, miten arvioimme tilannetta ja millaisia valintoja teemme.


Vihdoin niitä TEKNIIKOITA!  (Jos luit ylläolevatkin kappaleet, niin onnittelut pitkäjänteisyydestä, tiedän että se oli vaikeaa ;) )

Mieti kunkin tekniikan kohdalla, missä hankalassa tilanteessa voisit sitä käyttää (vai eikö missään tilanteessa), ja kirjoita muistiin.

  • A. Valitse tilanteet
Yritä ennakoida, mitkä tilanteet nostattavat sinussa vahvoja tunteita ja käytä harkintaa siinä, mihin niistä menet. Jos kuormitut alennusmyynneistä, älä mene niihin ainakaan ruuhka-aikana. Jos uutisten lukeminen ahdistaa, älä lue niitä. Mutta tässä pitää olla tarkkana; jos tenttiin meno ahdistaa, ei ole tarkoituksenmukaista alkaa vältellä tenttiin menoa.

  • B. Vaikuta tunteen aiheuttajaan
Yritä vaikuttaa asiaan, joka herättää sinussa ikäviä tunteita. Jos poikakaverisi jatkuvasti kritisoi sinua ja ahdistut siitä, yritä vaikuttaa poikaystävääsi keskustelemalla asiasta hänen kanssaan. (Parhaimmillaan käy niin, että kritisointi loppuu, mutta koska on kyse toisesta ihmisestä, käytös ei välttämättä muutu.) Jos suutut humalassa helposti ihmisille, lopeta tai vähennä juomista radikaalisti.

  • C. Tee mielihyvää tuottavia asioita
Tää tekniikka on hyvä, jos on pitkään jatkuvaa stressiä tai elämäntilanne on sellainen, ettei siinä oleviin asioihin voi vaikuttaa. Koska kurjissa tunteissa pyöriminen ei auta sinua, pyri tietoisesti tekemään asioita, joista saat mielihyvää, kuten luonnossa liikkumista, musiikkia, kyl te tiiätte. Tää ei tarkoita tunteiden kieltämistä, vaan sitä, että saa aina välillä hetkeksi hengähtää.

  • D. Muista tunteiden väliaikaisuus (Jonnan henk.koht. suosikkivinkki, joka on itelle vaikeinta)
Tunteet ja ajatukset ovat ohimeneviä, ne kestävät aikansa ja vaihtuvat sitten toisiin. Vaikka nyt olisit vihainen tai surullinen, saattaa tilanne seuraavana päivänä tai parin tunninkin päästä olla toinen.
Tässä kohtaa voi halutessaan koittaa Lehdet virrassa -mielikuvaharjoitusta: Hankkiudu rauhalliseen paikkaan ja sulje silmät. Kuvittele puro/virta, jossa lipuu lehtiä. Aina kun havaitset ajatuksen tai tunteen mielessäsi, aseta se lehdelle ja anna sen mennä omaa vauhtiaan virrassa. Ihan kaikki ajatukset ja tunteet asetat vaan lehdille ja katot mitä tapahtuu (joo, myös sen "vittu mitä ajanhukkaa tää on" -ajatuksen voit asettaa lehdelle muiden perään). :D Jatka ainakin muutama minuutti ja tee sitten tietoinen päätös lopettaa harjoitus.

  • E. Muuta tulkintaasi tilanteesta
Omat tulkinnat tilanteesta vaikuttavat paljon tunteen voimakkuuteen. Jos vaikka pidät esitelmää ja joku naurahtaa, voit kuvitella sen olevan suhun kohdistuvaa naurua ja ahdistua, tai voit tietoisesti päättää ajatella, että se ihminen varmaan vain sai hassun tekstarin, jolloin ei synny negatiivista tulkintaa eikä tunnettakaan. Yritä siis tunnistaa, mitä ajatuksia ja tulkintoja sinulla herää eri tilanteissa ja kyseenalaista niitä.

  • F. Etsi asiasta hyvää
Kielteistä tunnetta voi lievittää ajattelemalla jotain miellyttävää muistoa tai tulevaisuudenhaavetta. Voi myös pyrkiä näkemään vituttavassa tilanteessa jotain positiivista.

  • G. Siirrä tarkkaavuus muualle
Tarkkaavuuden siirtäminen toisalle vähentää yleensä tunteen voimakkuutta. Jos vaikka jännität juhlissa, laske montako punapäätä huoneessa on tms. (Jonnan huomio: Tämä toiminee vain kun tunne on vasta heräämässä eikä oo vielä hukuttanut :P )

  • H. Kirjoita tai puhu asiasta
Kirjoita päivän ikävät tapahtumat ja niitä seuranneet tunteet paperille, kenties myös ne omat tulkinnat jotka tunteeseen johtivat. Halutessasi puhu näistä kumppanille, lemmikille tai terapeutille.

  • I. Kokeile mielikuvan muokkaamista
Mielikuvaharjoitus silmät kiinni: Tee tunteesta jokin kuva, katsele sitä jonkin aikaa ja ala sitten "photoshoppaamaan" sitä paremmaksi eli säädä tummia kohtia vaaleammiksi ja hio särmiä pehmeämmiksi jne. Tai jos joku ihminen ahdistaa sinua, voit kuvitella hänet pienikokoisemmaksi.

  • J. Rauhoita kehoasi
Jännittämiseen, pelkoon ja ahdistukseen liittyy usein kehon jännittyneisyyttä ja hengityksen pinnallisuutta. Hengitä muutaman minuutin ajan niin että vatsa pullistuu kunnolla, anna pallean tehdä työ "luonnostaan" äläkä hengitä pinnallisesti pumppaamalla happea hartioilla ja ylävatsalihaksilla.


Harjoituksia

A. Havainnoi omia tunteitasi muutaman päivän ajan ja kirjaa ne ylös vaikkapa taulukkoon, jossa on eriteltynä tilanne/tapahtuma, tunne, ja tunteen ongelmalliset seuraukset.
(Repesin tuolle kirjalle tässä kohtaa, koska tunteita pitäisi merkitä muutaman päivän ajalta ja siinä oli taulukossa tilaa seitsemälle tunteelle. Oli sentään merkintä, että "JOS kaikki tunteet eivät mahdu niille varattuun tilaan, voit jatkaa erilliselle paperille." :D En ehkä kovin montaa tuntia tarttis tohon taulukkoon..)

B. Jos sinulla on vaikeuksia tunnistaa toisten tunteita, voit harjoitella sitä. Katso televisiosta tai vaikka Youtubesta jotain saippuasarjaa tms ja tarkkaile, millaisilla sanattomilla viesteillä (ilmeet, asennot, äänenpainot) näyttelijät esittävät tunteita. Kirjaa näitäkin asioita paperille.

C. Mieti, millaisia tunteiden säätelykeinoja sinä käytät. Mitkä ovat hyviä, ja mitkä huonoja säätelykeinoja? Kirjoita muistiin.

D. Valitse kaksi tunnetta, joiden ilmaiseminen aiheuttaa sinulle ongelmia tai joihin jäät liiaksi jumiin. Kokeile joitakin ehdotettuja tekniikoita ja kirjaa havaintosi vaikka tämän kaavan mukaan:

Tunne:__________
Hyviä menetelmiä olivat:__________
Nämä eivät sopineet:________
Käytän jatkossa:_________

maanantai 27. toukokuuta 2013

ADD, muutosvastarinta, toiminnanohjaus..

Taas pohdin ja etsin, etsin ja pohdin..
Muutosvastarinta, ADD, toiminnanohjaus..


Jos kuva kertoo enemmän kuin sanat, niin tämä kuva kertoo millaiselta tuntuu ADD/ADHD-ihmisen pään sisällä.


Miksi pakolliset tekemiset on niin vaikeita, onko ne kaikille vai erityisesti ADD/ADHD-ihmisille? (ADD on muuten sama mutta hyperaktiivisuus puuttuu).
Mä tänään taas taistelen itseni kanssa, tiedän, että kämppää ois pakko siivota, mutta aivot ei suostu, ei kertakaikkiaan suostu, en oo ees väsynyt eikä oo mitään muutakaan syytä, ne ei vaan suostu, kaikkea muuta kyllä suostuu tekemään, mutta tuo pakollinen siivous, ei käynnisty, ei kertakaikkiaan enkä tajua miksi?!

Kopsaan tähän netistä löytämäni kommentin:

"Aika jänskää miten eri tavalla lääkärit suhtautuvat ADHD:hen. Kun " hoitava" lääkäri, siis perus sellainen, lukaisi neuropsykologin arvion läpi, hän vähätteli koko ongelmaani ja sanoi toiminnanohjaukseen liittyvien vaikeuksien olevan vain ominaisuus. Ominaisuus, kyllä, mutta arkea haittaava ja kiusallinen. Sellainen aivojen peräpukama jonka aiheuttamaan kutinaan törmää jatkuvasti. Sillä erolla, että peräpukamat on sairaus ja siihen on olemassa hoito.

En tiedä, jaksanko, viitsinkö enää alkaa tivata jatkotutkimuksia. Olisin kyllä voinut jotain stimulanttia kokeilla, mutta enpä taida kehdata enää alkaa niitä ainakaan tältä viimeisimmältä lääkäriltä kyselemään. Vastauksen tietää etukäteen. 

Hiukan olen pettynyt tähän kaikkitietävien lääkärien mafiaan, jotka leimaavat asenteellaan oikeasti ( minua enemmän ) apua tarvitsevat luulosairaiksi. Jos lääkärin nuivan asenteen takana oli stimulanttien todistettavasti haitalliset sivuvaikutukset tai lääkeriippuvuuden pelko, saattaisin hyväksyä asian. Mutta jos oikein olen ymmärtänyt, ei kait kokeilusta voi olla seurauksena mitään pysyvää haittaa. Ne joko tehoavat tai ovat hyödyttömiä.
Lukemani perusteella tässä maassa on sairauksia joita ylihoidetaan lääkkeillä ( verenpaine) ja toisaalta on olemassa joukko ali diaknisoituja ( ADHD, masennus jne. ) Systeemi edellyttää potilaalta erinomaista toimintakykyä ja oma-aloitteisuutta jotta pääsisi sellaiseen hoitoon joka häntä parhaiten palvelisi. Sitä ei välttämättä sairaalta löydy."http://keskustelu.suomi24.fi/node/10570319


-----------------

Brown huomasi, että aikuiset, joille tehdään ADHD-diagnoosia, ilmentävät koko joukon oireita — mukaan lukien keskittymisvaikeudet, epäjärjestelmällisyys ja häiriytyvyys, vaikeus tehtävän aloittamisessa, johdon mukaisessa työskentelyssä, ja yksityskohtien havainnoinnissa — ja monilla näistä on tekemistä toiminnanohjauksen puutteellisuuden kanssa. Käyttäen useiden nykymenetelmillä diagnosoitujen haastatteluja hän kollegoineen yritti tunnistaa ydinoireita, jotka koskettavat useimpia ADHD-aikuisia ja jotka miellettiin erityisen pulmallisiksi haastateltujen keskuudessa. 

Eräs hämmästyttävä piirre ADHD-aikuisissa Brownin mukaan on se, että näiden oireiden vaikeusaste riippuu voimakkaasti tilanteesta. "Jokaisella tapaamallani ADHD-oireisella on muutamia toimia, joihin he kykenevät keskittymään täydellisesti ja missä he kokevat hyvin vähän vaikeuksia niiden kognitiivisten toimintojen kanssa, jotka ovat hyvin ongelmallisia heille monilla muilla alueilla", hän sanoo. Tämä viittaa siihen että näillä ihmisillä ei yleensä ole vikaa itsenäisissä kognitiivisissa toiminnoissa vaan pikemminkin siinä, miten näitä toimintoja ohjataan ja organisoidaan korkeammalla tasolla. "ADHD on oikeastaan nimitys kehitykselliselle toiminnanohjauksen häiriölle", hän selittää. 

Brownin mukaan on olemassa viisi tärkeää oireryhmää, joita tavataan jatkuvasti ADHD-aikuisilla. Nämä ovat: (1) ongelmat organisoinnissa, priorisoinnissa ja tehtävien aloittamisessa; (2) vaikeus ylläpitää keskittymistä ja tarkkaavuutta, erityisesti lukiessa; (3) vaikeus vireyden, tarmokkuuden, prosessointinopeuden ja motivaation ylläpitämisessä pidemmän aikaa; (4) tunne-elämän kysymykset, kuten vihanhallinnan vaikeus (ongelma jota DSM IV:n mukaisessa oireistossa ei mainita); ja (5) puutteet työmuistissa (kyvyssä pitää jotakin mielessään tehdessään jotain muuta) sekä mieleen palauttamisessa. "Pelkästään näiden kysymysten pohjalta voidaan johtaa melko kelvollinen toiminnanohjauksen määritelmä ," Brown toteaa." 
http://add-pupu.blogspot.fi/2008/03/toiminnanohjauksen-vaikeus-adhd.html
------------------

Toiminnanohjauksella tarkoitetaan psyykkisiä prosesseja, joiden avulla yksilö pystyy toimimaan päämääräsuuntautuneesti tilanteen vaatimusten mukaisesti.
Toiminnanohjaus on neuropsykologinen yläkäsite, jonka piiriin kuuluvat muun muassa työmuisti, kyky jäsentää tilanteita, tehdä suunnitelmia, toimia suunnitelmien mukaisesti, muuttaa toimintaa tarvittaessa ja ehkäistä tehtävän kannalta häiritseviä impulsseja
Toiminnanohjaus liitetään ensisijaisesti aivojen etuotsalohkojen toimintaan
Muista psykologian teorioista peräisin olevia, sisällöllisesti läheisiä käsitteitä ovat muun muassa metakognitiot ja itsesäätely.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix00963 

-------------------

Lääkärille saatteeksi
Koostimme Minna Lindeqvistin kanssa tiedotteen, jonka voit tulostaa linkistä:  AIKUISIÄN ADHD mukaan lääkärikäynnillesi tarvittaessa.

Suomen AD/HD-Aikuiset ry
AIKUISIÄN AD(H)D DIAGNOSOINTI JA HOITO
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD on lapsuudessa alkava kehityksellinen häiriö, jonka ydinoireet ovat yliaktiivisuus ja impulsiivisuus sekä tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ongelmat. Kun aikuinen hakeutuu tutkimuksiin ADHD-epäilyn takia, on hänellä hyvin usein ehtinyt kasaantua jo monenlaisia ongelmia elämänhallinnassa. ADHD voi löytyä myös masennustutkimusten yhteydessä, masennus on oireyhtymän yleisin liitännäissairaus.

Aikuisiän ADHD:n hoitoketju etenee yleisimmin niin, että potilas hakeutuu joko omalle terveysasemalle tai työ/kouluterveydenhuoltoon. Koska perusterveydenhuollossa ei pystytä toteuttamaan diagnosoinnin vaatimaa perusteellista neuropsykiatrista tutkimusta, lähettää perusterveydenhuollon lääkäri potilaan jatkotutkimuksiin. Tutkimukset toteutetaan kotikunnan erikoissairaanhoidossa joko neurologin, psykiatrin tai neuropsykiatrin toimesta. Useiden keskussairaaloiden yhteyteen on perustettu joko neuropsykiatrinen poliklinikka tai neuropsykiatrinen työryhmä. Näiden erikoissairaanhoidon yksiköiden pääasiallinen tehtävä on tutkia ja hoitaa erilaisia aikuisiän neurologisia häiriöitä, joista yleisin on ADHD.

Diagnosointivaiheessa selvitetään neuropsykiatrisilla tutkimuksilla syyt potilaan käyttäytymiseen ja suljetaan pois muut samankaltaisia oireita aiheuttavat sairaudet. Koska aikuisiän ADHD:n hoidolla ei toistaiseksi ole hoitoa ohjaavaa yhtenäistä suositusta, perusterveydenhuollon lääkärin rooli on hoitoonohjauksessa keskeinen. Hoitoon hakeutuvalle potilaalle jatkotutkimuksiin pääseminen on äärimmäisen tärkeää oikean diagnoosin saamiseksi. Oikea diagnoosi ja hoito edesauttaa ADHD-oireisen aikuisen työkyvyn ylläpitämistä/palautumista, auttaa elämänhallinnan säilyttämisessä, vähentää liitännäissairauksien esiintymistä ja parantaa huomattavasti elämänlaatua.

Käytäntö ADHD-oireisten aikuisten hoitoonohjauksessa perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon on hyvin kirjava ja joissain tapauksissa on ADHD-oireinen aikuinen joutunut hakeutumaan diagnoosin saamiseksi yksityislääkärille.

Olemmekin hyvin huolestuneita perusterveydenhuollossa esiintyvistä ongelmista ADHD-aikuisten tutkimuksissa ja hoitoonohjauksessa. Koska ADHD-oireista kärsivällä potilaalla on kuitenkin oikeus julkisen sektorin erikoissairaanhoidossa toteutettaviin tutkimuksiin, toivomme että tiedon lisääntyessä myös ongelmat perusterveydenhuollossa vähenevät.
Annamme tarvittaessa mielellämme lisätietoa ADHD-oireyhtymästä.

Suomen AD/HD-Aikuiset ry:n puolesta
Minna Lindeqvist
Suomen AD/HD-Aikuiset ry:n puheenjohtaja
p. 040 703 6932

Päivi Tasala
Suomen AD/HD-Aikuiset ry:n
potilasetutoimikunnan puheenjohtaja
p. 045 346 0060
http://paivitasala.wordpress.com/laakarille-saatteeksi/

----------------


Mitä on neuropsykiatria?
  • Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta 
  • ja siihen liittyen psyykkisiä ongelmia
  • Kehitykselliset ongelmat
  • „ Neurologiseen sairauteen tai vammaan 
  • liittyvät ongelmat
  • „ Hoidon ja tutkimuksen kohteena mieli
Potilasryhmät
  • Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö
  • „ Asperger
  • „ Tourette
  • „ Epilepsia
  • „ Aivovammat
  • „ MS
Kaksi pääryhmää
  • Kehitykselliset ongelmat
  • – Asperger, ADHD
  • Neurologiset ongelmat
  • – Neurologiset sairaudet, aivovammat
Neuropsykiatristen potilaiden 
ongelmat
  • Perheen ongelmat 
  • „ Liitännäisongelmat
  • „ Toiminnan ohjauksen ongelmat
  • „ Muistiongelmat
  • – erityisesti työmuisti
  • „ Tarkkaavaisuuden ongelmat
Esimerkkejä liitännäisongelmista
  • Oppimisvaikeudet
  • „ Motoriikan säätelyn häiriöt
  • „ Hahmotushäiriöt
  • „ Masennus, ahdistus
  • Päihdeongelmat
  • „ Uhmakkuus
  • „ Käyttäytymishäiriö
  • „ Touretten syndrooma
Muisti ja oppimisvaikeudet
  • „ Työmuistin tarkoituksenmukaisen 
  • kohdentamisen tuloksena syntyvät hyvin 
  • järjestäytyneet tietorakenteet 
  • pitkäkestoiseen muistiin
  • „ Työmuistin ongelmat vaikeuttavat ja 
  • hidastavat huomattavasti oppimista
  • „ Työmuisti voi olla tällöin esimerkiksi lyhyt, 
  • helposti häiriintyvä tai yhteen asiaan 
  • juuttuva
Tarkkaavaisuuden ongelmasta
  • Tarkkaavaisuuden häiriöt ovat 
  • lukivaikeuden ohella toinen yleinen 
  • oppimisvaikeuksien aiheuttaja (5% 
  • väestöstä)
  • Perinnöllisyys selkein taustatekijä
  • „ ADHD-ihmisen aivojen aktivaatiotaso on 
  • tarkkaavaisuutta, motivaatiota ja 
  • tunteiden hallitsemista säätelevillä alueilla 
  • matalampi kuin muilla.
  • „ Matala aktivaatio vaikeuttaa ennakointia 
  • muistamista, keskittymistä ja oppimista.
  • „ Tarkkaavaisuushäiriössä on kyse 
  • lapsen vaikeudesta säädellä
  • toimintaansa ja käyttäytymistä tehtävän, 
  • ympäristön tai omien tavoitteidensa 
  • mukaisesti.

Tarkkaavaisuushäiriön 
ulottuvuudet
  • Käyttäytyminen: vaikeus toimia ohjeiden, 
  • sääntöjen, tavoitteiden tai tilanteiden 
  • vaatimusten mukaisesti
  • „ Työskentely ja oppiminen: vaikeus 
  • kohdistaa ja ylläpitää tarkkaavaisuutta tehtävän 
  • kannalta mielekkäästi
  • „ Tunteet: hillintä ja ilmaisu
Itsesäätelyn ja toiminnan ohjauksen 
kehittyminen
  • „ Ihmiselle muodostuu yksilöllinen tapa 
  • hahmottaa maailmaa elinkaaren aikana. 
  • „ Ympäristö ja geneettinen perimä
  • vaikuttaa aivojen kehittymiseen.
  • „ Vuorovaikutus muovaa aivoja. Aivot 
  • sopeutuu kulloiseenkin vuorovaikutus 
  • kenttään. 
  • Aivot muovautuu selkeästi yli 20 
  • vuotiaaksi asti. 
  • „ Lapsen ja nuoren etuotsalohko ja sitä
  • myöden toiminnan ohjauksen taidot ovat 
  • vielä 15- vuotiaana usein sangen 
  • puutteelliset. 
  • „ Keskeistä hyvälle kehitykselle on 
  • itsesäätelyn muodostuminen. Tämä
  • tarkoittaa kykyä hallita ja säädellä
  • tunteita.
  • „ Tunteiden säätelyn onnistuminen luo 
  • kyvyn joustavaan työskentelyyn ja luo 
  • pohjan esimerkiksi koulussa 
  • pärjäämiselle. Hyvä itsekontrolli 
  • ennustaa ÄO:ää paremmin hyvää
  • koulusuoriutumista. 
  • „ Kivun sieto. 
  • „ Syntyy kyky noudattaa sääntöjä, 
  • kontrolloida sisäisiä impulsseja ja siirtää
  • mielihyvää tuonnemmaksi. 
Neuropsykiatrisen potilaan 
itsesäätely
  • Esimerkiksi ADHD ja Autismin kirjon 
  • potilailla itsesäätelyn kehittymisessä
  • huomattavia puutteita.
  • „ Joskus kyse on säätelyn ongelmasta 
  • eikä esimerkiksi tarkkaavaisuus 
  • häiriöstä.
  • „ Vamman tai neurologisen sairauden 
  • myötä kyky itsesäätelyyn voi heikentyä.
Toiminnanohjaus
  • „ Mitä toiminnanohjauksella tarkoitetaan?
  • – Aivojen otsa- ja ohimolohkot ovat ikään 
  • kuin toiminnan johtajia, kapellimestari joka 
  • ohjaa aivojen muissa osissa sijaitsevia 
  • kielellisiä- ja muistitoimintoja. Nämä
  • etuosan keskukset käsittelevät sitä tietoa 
  • mistä tulemme, mihin haluamme mennä ja 
  • miten ohjaamme itseämme kohti tavoitetta.
  • „ Toiminnanohjauksen puutteellisuutta 
  • pidetään tarkkaavaisuushäiriön 
  • keskeisenä piirteenä
Toiminnanohjaus
  • Kyky toteuttaa tavoitteellista toimintaa 
  • tilanteen vaatimusten mukaisesti.
  • „ Kyky säädellä toimintaansa vaatimusten 
  • mukaisesti
  • „ Läheisiä termejä: käyttäytymisen säätely, 
  • itsesäätely, metakognitio.
  • „ Vaiheet: Ennakointi, suunnittelu, joustava 
  • toteutus sekä toiminnan arviointi suhteessa 
  • tavoitteeseen ja suunnitelmaan.
  • „ Tarkkaavaisuus ja työmuisti osana 
  • toiminnanohjausta.
Toiminnanohjauksen puutteita
  • Tarkkaavaisuushäiriöisen on vaikea 
  • kohdistaa tarkkaavuuttaan olennaiseen ja 
  • ylläpitää sitä kohteessa riittävän kauan.
  • Myös toiminnan suunnittelu ja arvioiminen 
  • suhteessa tehtävien asettamiin 
  • vaatimuksiin on hänelle vaikeaa. 
  • „ Tarkkaavaisuushäiriöisillä on vaikeuksia 
  • tehtävissä jotka edellyttävät ennakointia 
  • tai toiminnan joustavaa vaihtamista.
Toiminnan ohjauksen kuntoutus
  • „ Ennen kuntoutusta tulee olla 
  • perusteellinen tutkimus
  • – Diagnoosi ja liitännäisoireet
  • – Voimavaratekijöiden kartoitus
  • – Toiminnan ongelmien huolellinen kartoitus
  • „ Tavoitteiden asettaminen
  • • tavoitteilla keskeinen merkitys ihmisen 
  • toiminnassa. Eivät aina tietoisia. Kuntoutuksen 
  • kannalta keskeistä pohtia onko käsitys tavoitteesta 
  • sama.
  • „ Toimintasuunnitelma
  • • Koostuu osavaiheista ja osatavoitteista. 
  • Pilkkominen hyvinkin pieniin osiin voi joskus olla 
  • tarpeellista. Tukee toiminnan alkuun saamista. 
  • Tapahtumien järjestyksen ymmärtäminen tärkeää.
  • „ Suoritus
  • • Tärkeää että pysytään suunnitelmassa. 
  • Epämääräinen tavoite tai huonosti jäsennelty 
  • toimintasuunnitelma saattaa johtaa toiminnan 
  • mielekkyyden katoamiseen.
Palautteet kuntoutettavalle
  • „ Palautteet ohjaavat toimintaa
  • „ Tarkkaavaisuushäiriöinen saa normaalia 
  • enemmän negatiivista palautetta
  • Palautteen on hyvä olla
  • – johdonmukaista, säännöllistä, selkeää, 
  • välitöntä
  • „ Myönteinen konkreetti palaute
  • „ Kielteinen palaute ja konkreetit 
  • seuraamukset
  • „ Yksi ohje kerrallaan, selkeästi, älä
  • perustele ja älä nalkuta
Kuntoutuksessa tärkeää
  • „ Taitojen ja puutteiden huomioiminen 
  • „ Yksilöllisyys
  • „ Jäsennyksen luominen tilanteisiin
  • „ Jäsennyksen purku taitojen kehittyessä
  • „ Vaarana se että kuntouttajasta tulee 
  • toiminnan ohjaaja
  • „ Asiakaslähtöisyys siten että mikä on 
  • kuntoutettavan oma tavoitteen asettelu



 
 

perjantai 10. toukokuuta 2013

Masennus, ADD, vertaistuki, valokuvaus, kaikki

Mä aloin seurata liutaa masennuksen kanssa kamppailevien ihmisten blogeja tänään Bloglovin'illa. On hienoo miten moni muukin on alkanut selättää masennustaan ja voimaan paremmin, ainakin ajoittain. Mä oon itse myös siinä ajatuksessa, että en ole parantunut, enkä varmaan täysin parane koskaan, mutta vointi on nyt todella hyvä vaikka stressin aiheitakin on elämässä, mutta tieostan myös, että masennus saattaa joskus palata.

Ajatus katkes taas tässä välissä ja menin muita juttuja tekemään, sitten menin taas lukemaan AD(H)D-vertaistukipalstaa ja siellä tuli eteen ikävä kirjoitus, erään äidin molemmilla lapsilla on(oli)ADHD mutta diagnooseja tai hoitoa ei sihen maailman aikaan saaneet(syntyneet 80luvulla) ja toinen lapsi jo kuollut ja toisenkaan kanssa ei tiedä kuinka käy.

Miksi se diagnoosia ja avun saaminen tähän tiettyyn sairauteen non niin hemmetin vaikeaa??? MItä valtio, kunta tai hoitohenkilökunta menettävät jos tutkituttaisvat asiat kerralla ja antaisivat sen hoidon ja tuen mitä nämä ihmiset tarvitsevat?
Tutkittuahan on että AD(H)D-laiset helposti menevät huume ja rikolliselämään, onko tuo yhteiskunnalle halvempaa kuin hoitaa nämä ihmiset heti kun ensioireet ilmaantuvat?!?!

Mua itseäni surettaa tietenkin oma lapseni, nyt 8 vuotias todella suloinen herttainen ihana poika on isänsä ja äitinsä jalanjäljillä jo hyvän matkaa, koulunkäynti tökkii ja mieli on maassa, diagnoosia ei anneta eikä haluta tutkia, onko oikein mun pienelle ihanalle suloiselle pojalle, että hoitotahojen ja yhteiskunnan takia hänet jätetään diagnosoimatta, apu jätetään antamatta ja sitten joskus jos tai kun sitä saa on hyvinkin paljon mahdollista että apu tulee myöhässä tai osittain myöhässä!!!

Asiasta keppihevoseen....... Ihminen jolla ei ole tätä sairautta ei voi millään mahdollisin keinoin ymmärtää millaista elämä AD(H)D:n kanssa on. Se ei ole sama asia kuin ajoittainen hajamielisyys tai stressin tuoma unohtelu tai ajoittainen keskittymisen puute, se on kokoaikaista, joka minuuttista.

AD(H)D-laisen arjessa mikään ei suju normaalisti, meillä arki on ponnisteluja, ponnisteluja muistaa kaikki tärkeä, ponnisteluja reagoida tärkeille asioille laittamiimme muistutuksiin, kiitämistä edes-takaisin kodissa muistamatta mitä piti tehdä, koittamista keskittyä yhteen asiaan, mutta jos silmä hetkeksi kääntyy siitä asiasta pois on se jo unholassa ja olemme kiitäneet mahdollisesti kuuden eri asian kaytta jo seitsemänteen. Eikä tämä ole ajoittaista tai hetkittäistä vaan vessassa käynti saattaa unohtua jos matkalla tulee vastaan jotakin muuta joka vie huomion, ja tämä vessaunohdus tapahtuu mulle vähintään kerran päivässä, Mulla ei mene yhtä ainata minuuttia että ajatus ja tekeminen pysyisi siinä missä olin suunnitellut, useita kertoaj päivässä huomaan, että jokin kaapin ovi on auki ja mennessäni sitä sulkemaan huomaan, että olikin jäänyt asioiden laittaminen sinne kaappiin kesken. Eikä tämä ole satunnaista, vaan tämä on minun päiväni, kymmeniä asioita joka päivä unohtuu ja taas muistuu mieleen. Eikä tämä johdu stressistä, eikä dementiasta, eikä laiskuudesta, eikä tyhmyydestä. Minun aivoissani vaan mielenkiinto ei kestä yhteen asiaan muutamaa sekuntia kauempaa.

Unohtelen asioita, joka päivä unohtelen asioita, voin unohtaa tärkeän palaverin vaikka sähköpostini ja kännykkäni on muistuttanut siitä minulle kaksi päivää parin tunnin välein.

En kuule, voin vastata kyllä, mutta en kuule mitä minulle puhutaan.

Jään ajatuksiini, voin jumittaa jonkun asian parissa tuntikausia huomaamatta ajankulua.

Vastailen ajattelematta mitä minulta on kysytty ja vasta hetken kuluttua huomaan mitä vastasin ja koitan korjata asian.

Lupailen asioita miettimättä pystynkö pitämään lupaukseni.

Pakottamalla esiin tuodut asiat on ehdoton ei, en voi vastata suostuvani asiaan joka on AIVAN PAKKO TEHDÄ.

Lykkään joidenkin asioiden hoitamista kauas ja kauas ja kauemmas ja lopulta jätän ne hoitamatta kokonaan.

Katsekontakti ahdistaa.

En jaksa kuunneella loppuun mitä minulle puhutaan.

Keskeytän muiden puheen jatkuvasti.

En lue enkä noudata ohjeita.

En ole kovin kiinnostunut muista ihmisistä.

Puhelimessa puhuminen ahdistaa.

Muiden antamat neuvot ärsyttää, haluan tehdä asiat omalla tavallani.

Aikataulujen noudattaminen ärsyttää, en halua noudattaa aikatauluja.

Tuossa muutamia oireitani joiden kanssa kamppailen joka päivä.. Mielestäni olen tällähetkellä hyvin energinen, mutta en yhtään ihmettele, että ole aiemmin ollut väsynyt ja hyvin väsynyt, jatkuva keskittyminen, ponnistelu, ajatteleminen ja huonommuudentunne on varmasti saanut väsyneeksi, enkä yhtään ihmettele, jos poikani on alakuloinen, jos hänelläkin on samankaltaisia ongelmia ja saa negatiivista palautetta unohteluista ja sääntöjen noudattamatta jättämisestä ja muusta mitä ADD voi tuoda mukanaan, ihmekös jos koulussa ei miellytä käydä ja koulussa on jäänyt vähälle onnistumisen tunteet! Jos poikani tutkittaisiin ja ADD joko diagnosoitaisiin tai suljettaisiin pois, päästäisiin häntä hoitamaan ja tukemaan niinkuin kuuluu, nyt sorkitaan vähän sinne tänne eikä selvitetä syytä niin miten mikään hoitokaan voi auttaa jos se ei olekaan oikeaa hoitoa hänelle??

Paluu takaisin alkuperäiseen asiaan...
Miten kukaan voikaan ymmärtää mitä me sairastetaan jos me ei kerrota, ei sellasia asioita voi ymmärtää lukemalla kirjasta oireita. Meidän on tultava esiin ja kerrottava ihmisille, ei ne muuten voi tietää eikä ymmärtää.

..ja se ajatus katkes taas.. jatketaan myöhemmin :)

torstai 9. toukokuuta 2013

Sensomotorinen mikä????

Ensinnä tietojen lähde: http://paivitasala.wordpress.com/2013/04/19/sensomotorinen-kuntoutus/
Kaikki osuu niin selvästi mun lapseeni, jännää miten lääkärit voi olla eri mieltä asiasta???
Alla kopsattuna ADHD-vertaistukiryhmästä- onneksi löysin tonne ryhmään, ihan toisenlainen maailma ja ymmärtämys avautui, en olekkaan paska ihminen, mun aivot vaan toimii toisella lailla!


ATNR (= EPÄSYMMETRINEN TOONINEN NISKAREFLEKSI)
Lapsella on erittäin heikko ja epäselvä käsiala, puristava ja epätavallinen kynäote ja suuri kirjainten koko kirjoittaessa. Tämän vuoksi hän on usein hidas kirjoittaja. Lisäksi lapsella voi olla niska- ja hartiaseudun tai selän kiputiloja.

Tavallisesti stressaavista ärsykkeistä seuraa paniikki, ja elimistö varautuu hätätilaan. Kun hermosto ei reagoi tai toimi normaalisti, paniikki on jossain määrin päällä koko ajan. Jos oppimisvaikeudet johtuvat aistiongelmista, ne aiheuttavat aivoissa helposti jatkuvaa korkeaa stressitasoa, joka voi olla osasyynä stressipohjaisiin sairauksiin ja/tai psyykkisiin oireisiin ja ongelmiin.

KUULOAISTI
Viitteitä lapsen kuulon ongelmista:
– ei muista useita peräkkäisiä ohjeita
– rajoittunut kielellinen muistikapasiteetti
– kyselee usein ”MITÄ?”
– ymmärtää väärin asioita, vitsejä, tarinoita
– lausuu sanat väärin, jotkin vokaalit tai konsonantit puuttuvat puheesta tai muuntuvat vääräksi äänteeksi
– kirjoitusvirheitä, joita ei itse huomaa.

TASAPAINOAISTI
Viitteitä lapsen tasapaino-ongelmista voivat olla:
– motorinen kömpelyys
– onnettomuusalttius
– törmäily ovenpieliin tai esineisiin
– karsastus
– vaikeus seurata liikkuvaa objektia
– usein matkapahoinvointi
– korkeiden paikkojen kammo.

NÄKÖAISTI
Viitteitä visuaalisista ongelmista:
– rivit hyppivät lukiessa
– vaihdettaessa riviä on vaikea löytää uusi rivi oikealta paikalta
– silmät väsyvät lukiessa, tarve räpsytellä tai hieroa silmiä aika ajoin
– matkapahoinvointi
– ei jaksa lukea yhtämittaisesti pitkään, lukeminen uuvuttaa herkästi
– väsyessä silmien karsastus
– valoherkkyys, välttää kirkkaita tai valkoisia paikkoja
– vaikeus seurata liikkuvaa objektia





#1 - Moro-refleksi
  • Matkapahoinvointi tai huono tasapaino & koordinaatio
  • Huono kestävyys
  • Ei säilytä katsekontaktia
  • Herkkä valolle/äänelle
  • Allergioita
  • Saa haittavaikutuksia/vastakkaisia vaikutuksia lääkkeistä ("Adverse reaction to drugs", en oo varma käännöksestä)
  • Hypoglykemia = matala verensokeri
  • Ei pidä muutoksista
  • Ahdistus, hermostuneisuus
  • Mielialanvaihteluita
  • Huono matematiikan taju

#2 - Tonic Labyrinthine Reflex (TLR)
  •  Huono ryhti
  •  Heikot lihakset
  •  Huono tasapaino
  •  Ei saa helposti laitettua silmiä ristiin
  •  Spatiaalisen hahmotuksen ongelmia (törmäilee huonekaluihin, seisoo liian lähellä jne)
  •  Hahmottaa/luo huonosti järjestystä (tarinoiden kertominen, laskeminen, järjestely)
  •  Huono aikakäsitys, kyvyttömyys arvioida ajankulua

#3- Spinal Galant Reflex
  •  Liikehtiminen, räpläileminen
  •  Vuoteenkastelu
  •  Huono keskittymis- ja huomiokyky
  •  Huono muisti
  •  Huono järjestelykyky
  •  Erittäin herkkä aisteille (näkö, kuulo, tunto, haju, maku)
  •  Kuulonvaraisen prosessoinnin vaikeuksia
  •  Lukemisen vaikeuksia

#4 -Asymmetrical Tonic Neck Reflex (ATNR)
  •  Vaikeuksia laittaa silmät ristiin, tai kipua kun tekee niin
  •  Lukiessa katse hyppää sanojen, sanan osien tai rivien yli, tai palaa samalle riville uudelleen
  •  Huono tasapaino
  •  Oikean ja vasemman sekoittuminen
  •  Sekoittaa esim. b- ja d- kirjaimet tai muut vastaavat kirjaimet tai numerot
  •  Vaikeuksia hyppimisessä tai marssimisessa
  •  Huono käsiala
  •  Ilmaisee huonosti ajatuksia kirjoittamalla

 #5 - Symmetrical Tonic Neck Reflex (STNR)
  •  Huono ryhti
  •  Apinamainen kävelytyyli
  •  Huono silmän ja käden yhteistyö
  •  Syö sotkuisesti
  •  Vaikeuksia laittaa silmät ristiin, tai kipua kun tekee niin
  • Lukiessa katse hyppää sanojen, sanan osien tai rivien yli, tai palaa samalle riville uudelleen
  •  Hidas kopioimaan tehtäviä
  •  Huono tarkkaavaisuus

#6 - Palmar Reflex
  •  Huono käsiala
  •  Ongelmia käden taitavuutta vaativissa asioissa
  •  Puutteita pinsettiotteessa (..kynäote ehkä?)
  •  Ongelmia puheessa ja ääntämisessä
  •  Kämmen voi olla tuntoyliherkkä
  • Piirtäessä tai kirjoittaessa tekee suulla liikkeitä

Jos jossain kohdassa rastitit yli 3 oiretta, saattaa olla kyse sen refleksin kehitysongelmasta.

Lapsen keskivaikea depressio

Tuollasta mun nuorimmaiselle nyt yrittävät lastenpsykiatrisella laittaa. ADD/ADHD-vertaistukiryhmissä on miljoona samanlaista tarinaa, aina masennus lykätään ekana diagnoosiksi vaikka ADD/ADHD:laiset lähes poikkeuksetta masentuvat kun oireilevat eivätkö tiedä mistä elämän vaikeudet johtuu. Nuorimmaisen isä on ADHD ja itse ADD ja lapsen keskittymiskyky yms on juuri sitä mitä mullakin lapsena, koulunkäynti-innokkuus on samanlaista kun mulla, itsetunto sama kun mulla, meinaako lääkärit, että mäkin oisin ollut ala-asteella huomaamattani ja perheeni huomaamatta masentunut?

Jos tutkimusolosuhteissa kurjien tehtävien tekeminen ei nappaa niin kyseessä voi olla ihan tutkijaankin liittyvä naamakerroinseikka, ehkä lapset vaan vaistoo että tekeminen ei ole kivaa, etenkään jos tutkimukset aina sattuu kivan iltapäiväkerhon kanssa päällekkäin. Lapsi ei näemmä saa osoittaa mieltään??

Koitin piipittää mitä ADD-tukiryhmäläiset mulle neuvoivat eli pyytää neuropsykologisia testejä ja kertoa, että ADD:n oire on just masennus, mutta mua ei kuunneltu ja mun päälle puhuttiin, että kyseessähän ON masennus ja ettei ADD:tä voida muka tutkia tässä tilanteessa, ei toki voida pois-sulkeakaan.

Psykologi sanoi tehneensä vähän noita nepsytestejä, psykologi myös puhuu aina TARKKAAMATTOMUUShäiriöstä vaikka mun diagnoosilapussa kuten netissäkin ADD on TARKKAAVAISUUShäiriö... Herää kysymys onkohan psykologi edes perillä koko häiriöstä?? No, ehkä se on sama asia, mene ja tiedä, mutta mä tarvitsisn nyt nopeasti jonkun asiantuntijan pitämään mun ja lapseni puolia, koska ADD-asia on mullekin kovin uusi enkä ole läheskään perillä kaikesta mitä se aiheuttaa tai millä arkea vois helpottaa jne ja tuntuu, että mun piipitykset vaan tallotaan isomman koneiston jalkoihin eikä mua kuulla laisinkaan. Enkä mä koita olla mikään kotitohtori, mutta mä nyt mielestäni kuitenkin tunnen lapseni parhaiten ja sillon kun mun tytölle lyötiin keskivaikea masennusdiagnoosi, niin mun mielestä lekurit oli väärässä, mutta menin siihen diganoosiin mukaan, ajattelin, että kaipa lääkärit tietää paremmin kun ovat ammattilaisia, no nyt psykoterapeutti on sitä mieltä ettei masennusta ole. Oliko sitä sitten vai oliko kyseessä vaan muut teini-iän ongelmat, onhan mulla itsellänikin ollut hyvin vaikee murrosikä-teini-ikä enkä mä todellakaan ollut masentunut.

Koitan huomenna soitella tk-lääkärille ja kysyä saisko lähetettä jonnekin lasten neurologille jolla ois enemmän asiantuntemusta ADD asiassa kun noilla, koska mä oon kuullut niin monta ADD/ADHD-tarinaa missä lapsella on vuosikausia ollut väärin diangnosoitu masennus ja tutkimuset evätty vaikka lopultas se ADD/ADHD diagnoosi on sitten annettu.

Musta ois aivan kamalaa että lähdettäs väärällä diagnoosilla hoitamaan, koska siinä menee todennäköisesti koko loppu elämä pilalle, kohta kolmatta luokkaa alotteleva lapsi jos sais heti oikeen diagnoosin ja oikeen avun vois vielä selvitä tästä ja menestyä elämässä mut jos tässä nyt mennään vaikka yläasteelle asti väärällä polulla ni kyllä se aika selvää alkaa olla loppukin elämä :/