Kuvauksiin tulossa mukaan Salon Seudun Sanomatkin

Jotta ei menis liian helpoks tällasen ADD+sosiaalisten tilanteiden pelkoisen elämä, niin SSS:n toimittaja just soitti mulle. Hän kysyi, että saavatko tulla mukaan kuvaukseen ja kuvata siinä samalla sitä samaa sceneä mitä mä ja tehdä samalla jutun sitten musta ja Naisten Linjan projektista, sanoin, että tottahan se sopii.

Nyt alko vatsan pohjassa lentää perhosia ja meikit meni hukkateille, ensin muistin että olin piilottanut mun vedenkestävän kajalin, koska mun tyttö aina ryövää sen ja sitten koitin muistella, että no minne mä sen oon voinut laittaa ja viimeinen paikka mistä katsoin olikin meikkipussi ja siellähän se oli, piilottelu olikin jäänyt vaan ajatuksen tasolle. ONNEKSI!

Toimittaja kysyi, miten paljon haluan itse valottaa tätä omaa kokemustani liittyen tähän kampanjaan joka on siis naisten kokemasta väkivallasta ja sanoin, että olen jo kampanjan koordinaattorin kanssa puhunut, että olen valmis valottamaan ja olen valmistautunut siihen, että asiasta multa kysytään ja oon lupautunut vastaamaan vaikka asian onkin mulle vielä kovin vaikea.

Tässä jo noin vuos sitten, kun vihdoin olin voimissani alkaa mennyttä käsitellä ja aloin aktiivisesti hakea apua itselleni ja perheelleni ja tuoda julki näitä meidän kokemia asioita niin tajusin onneksi hankkia vedenkestävän kajalin ja ripsarin, monesti itkemisen jälkeen eniten vituttaa että meikki meni poskille, nyt ei ole sitä vaaraa.

Asioiden käsittely on mulla pahasti kesken ja ne on kovin pinnalla nyt, joten aina kun jollekulle asioista kerron niin kyllähän se itkemiseksi menee, mutta mua ei se haittaa, toivottavasti ei haittaa kuuntelijaakaan.

Mä oon vasta nyt alkanut itkemäänkin ja musta se on ihanaa, sillon kun masennus oli päällä ja oli se lääkitys niin ei tullut itkua juuri koskaan, eikä miettinyt mennyttä eikä tulevaan, oli vaan. Nyt on ollut mahdollisuutta miettiä, että mitä siellä menneisyydessä oikein tapahtu ja pystynyt myös tehdä tulevaisuudella suunnitelmia, huteria tosin, mutta ompahan jotakin, se on paljon enemmän kuin ennen :)

Tää Naisten Linjan kampanja sattui mulle hyvään kohtaan, olin juuri muutama viikko aikasemmin saanut päähän, että haluun tehdä tän valokuvan ja suunnittelin tyttären kanssa sitä, mut meillä ei vaan ollut ideaa, että minne me sitä valmista teosta sitten tarjottais, kun mun kaveri bongas tän Naisten Linjan ilmotuksen missä haettiin taiteilijoita mukaan tällaseen kampanjaan ja hän kehotti mua laittamaan viestiä sinne ja tein tietty työtä käskettyä ja he ottivatkin mut ilomielin mukaan ja kun kerroin tästä mun ja tyttären valokuvaideasta se koordinaattori sanoi, että kuva sopii oikein hyvin tähän projektiin ja tässä sitä nyt sitten ollaan :)

Kuvat Salosta jäiden lähdön aikaan: