Varasuunnitelma

Mun pitää hankkia sellanen akullinen UPS-sähköjohto näiden jatkuvasti katkeevien sähköjen takia, hitsin kalliita vaan sellaset, ei ois oikein varaa :/ Pitäs hankkia myös ulkoinen kovalevy minne saisin turvaan mun valokuvat ja muut tärkeet tiedostot. Tai siis kolmas sellanen, mullaon 1 vakkarikäytössä, mut se on koht täynnä, ja toinen on sellases käytössä, etä laitan sinne sillon tällön kaikki kuvat ja irrotan sen ja paan hyllyyn turvaan. Nyt tarttisin kolmannen uudex vakkarikäyttösex :) Nekin maksaa. Pitää olla paljon tallennustilaa ja USB 3.

Tänään tulee olemaan jännä päivä :) On se harvinaislaatuinen viulukonsertti Somerolla Sekosiko sukumme näyttelyn yhteydessä ja sit tyttären tatuointinäytös siel samas paikkaa

Mun piti eilen kirjottaa siitä, että huomaan ettei mun pää ja psyyke ole sellasella tasolla mitä normaalilla työssäkäyvällä ihmisellä on. Mun pasmat menee heti sekaisin jos mä saan jotakin epämieluisaa kuultavaa, olkoon se sitten väärinymmärrys Facebookissa, lasku joka on unohtunut maksaa, erimielisyys, negatiivinen palaute, ihan mikä vaan. En pysty sen jälkeen keskittymään mihinkään, kädet alkaa täristä, sydän alkaa tykyttämään, tulee tosi epämieluisa olo ja haluaiisn mahdollisimman nopeasti setviä asian kuntoon että saisin sen olon pois. Useimmiten asioita ei kuitenkaan saa heti tai ees nopeesti setvittyä ja olo ja epätieto jatkuu seuraavaan päivään :( 

Myös tää mun vireystilan ylläpito ei ole normaalin ihmisen tasolla. Oon aamulla superenerginen mutta puoleen päivään meneessä tahti hyyttyy tooooooooodella saamattomaks, väsyneeks, ajatukset jumittaa enkä pysty toimimaan, usein hyytyminen tapahtuu jo siinä ysin kympin aikaan. Joskus tulee uus "virtapiikki" illemmalla, joskus ei. Tää on ilmeisesti ADD liitännäinen asia, kaipa siihen ois lääkekin, mutten tiedä pitäskö entisen narkkarin alkaa popsimaan huumausaineita lääkintämielessä, en ainakaan ihan ensimmäisenä vaihtoehtona tuota ajattelis. Tiedän monia narkkareita jotka ovat hankkineet itselleen ADD tai ADHD diagnoosin ainoastaan saadakseen "vetää piriä laillisesti". Kun on resepti kourassa on poliisien tai sossujen vaikee puuttua positiiviselta näyttäviin huumeseuloihin. 

Sit on vielä masennus. Vaikken myönnäkään olevani enää masentunut, huomaan, etten ole kuitenkaan pirteä ja energinen kuten muut. En jaksa "paahtaa koko päivää" täysillä ja sitten vielä hoitaa lapset, kodin ja muut velvollisuudet. En pärjäis työelämässä missä pitäis ensin tehdä 8 tunnin työpäivä ja sen jälkeen vielä hoitaa kotona pyykit, tiskit, ruuat, laskut, piha, lapset, koira ja muut. Mä ihmettelen miten oon joskus edes pystynyt tuohon? Ihmettelen miten niin monet pystyy? Kamalan energisiä ihmisiä, kumpa mustakin tulis joskus sellainen.

Mutta pitää mun itseäni kehuakin, nyt kun olen vihdoin ymmärtänyt, että mussa on paljon muutakin kun pelkkää vikaa ja vääriä valintoja; oon todellinen supernainen! Olen noussut hirveen matkan ylöspäin elämäni tasossa jos katsoo missä olen ollut. Oon pärjännyt itsekseni kahden vaikeesti oireilevan lapsen kanssa kammottavissa olosuhteissa jos katsoo millasessa paineessa ja pelossa ollaan vuosikausia jouduttu elämään. Oon samalla voimaantunut itse omista traumoistani, masennuksesta, sosiaalisten tilanteiden pelosta ja samalla voimaannuttanut mun lapsia ja tehnyt meille kaikille parempaa tätäpäivää ja tulevaisuutta. Oon perustanut yrityksen, muuttanut maalle, syventänyt mun harrastuksia ja alkanut elää tasapainoisemmin, onnellisemmin, antoisammin ja tehnyt hirmuisesti töitä, että mun lasteni elämä paranis. Olen todellinen supernainen kun en ole rahan puutteessa tai omaa heikkouttani langennut etsimään avuksi miestä. Olen selvinnyt yksin, hoitanut kaiken yksin, kaiken mitä olen saanut aikaan olen tehnyt yksin.

Suhteessa elävät ihmiset ei edes ymmärrä kuinka yksin yksinhuoltajat lopulta on. Vaikka toiset vetoaa siihen ettei mies tai vaimo auta kotitöissä, niin kotityöt on loppujen lopuksi hyvin pieni osa siitä avusta mitä se puoliso suhteessa antaa. Jos lapsi on kipeä voi puolisokin herätä yöllä lasta hoitamaan. Jos lapsi kiukuttelee voi puoliso sanoa kovan sanan kerran tai kaksi sun puolesta tai lohduttaa lasta. Puoliso voi silloin tällöin leikata nurmen sun puolesta, napsauttaa tiskikoneen päälle tai tuoda kotimatkalla maitoa. Yksinhuoltajalla ei oo tällasta apua. Jos lapsella on paha olla on itse jaksettava ja ehdittävä lohduttamaan vaikka olis mikä työ itsellä kesken tai vaikka ois miten väsynyt hyvänsä. Jos maito on loppu, ei ole ketään joka toisi sitä kotimatkalla. Jos tiskit ja pyykit kasaantuu kun iutsellä on paljon töitä jotka on pakko saada valmiiksi ei ole ketään joka voisi ohimennen napsauttaa sen tiskikoneen päälle, ei ole ketään joka keräis pyykit ja laittais ne koneeseen sun puolesta. Kukaan ei leikkaa nurmikkoa sillä aikaa kun itse olet töissä (työllä tarkoitan tässä nyt vaikkapa näyttelyä missä olen muutamana päivänä päivtystänyt). Kukaan ei tee ruokaa valmiiksi kun tulet kotiin illalla myöhään raskaan päivän jälkeen.

Eikä kukaan komenna sun lapsia silloin kun itse et enää jaksa.

Jokainen äiti tietää tuon tilanteen. Lapsi on ollut hankalalla tuulella ja raastanut hermoja viimeiseen väsymispisteeseen asti. Silloin monesti pyydetään se isi apuun: "sano sää sille kun se ei usko mua". Yksinhuoltajalla ei ole ketään ketä pyytää sanomaan kun itse ei jaksa. Silloin yksinhuoltaja antaa periksi. Hyvä on. Ja lapsi oppii, että kiukuttelemalla saa periksi. Ja yksinhuoltajien lapsista tulee niitä kaupssa kiukuttelevia, huonosti käyttäytyviä kakaroita joita kaikki katsoo pitkään ja karsastaen vannoen, ettei omista lapsista tule ikinä tuollaisa kun yksinhuoltajien lapsista (hieman kärjistäen).

Vaikka se kumppani ei mitään muuta tekis, kun sanois kovan sanan silloin tällöin kun itse ei jaksa niin se on se suurin apu. Sitä ei yksinhuoltajalla ole.

Siksi mä olen todellinen supernainen. Mä hoidan tän kaiken itse. Ilman apua. Ja kaiken lisäksi näytän tekevän sen aika hyvin! Mitä nyt joskus ne pyykit kasaantuu ja astiat ja lapsi kiukittelee ja annan periksi, mutta en ole luovuttanut! En ole heikkouksissani irrottanut periaatteistani ja etsinyt helpotusta ja helpompaa tietä vanhemmuuteen ja rahatilanteeseen ottamalla miestä joka pahimmassa tapauksessa vois olla exän kaltainen ja tuhota mun lasten elämiä lisää. En ole antanut periksi ja luovuttanut taistelussa ja kasvussa saada mun lapsille parempi elämä.

Minä voin olla itsestäni ihan pirun ylpeä! Ja oloenkin, enkä häpeile kertoa sitä myös ääneen. Vaikka oonkin pohjimmiltania ujo ja vaatimaton ja mua inhottaa ihmiset jotka leuhkivat niin joskus mäkin leuhkin, koska oon aidosti ylpeä siitä mitä olen saavuttanut ja siitä, että olen sen kaiken saavuttanut itse omin avuin.

Valokuvaamisessa ja kuvankäsittelyssä mulle on monet sanoneet kun olen hiukan häpeillen kertonut ettei mulla ole mitään koulutusta siihen mitä teen, että parhaimmat tekijät ovat just niitä jotka ovat opetelleet kaiken itse. Ehkä mun on syytä olla ylpeä myös siitä, että osaan jotenkuten valokuvata ja osaan tehdä kuvankäsittelyohjelmilla lähestulkoon mitä vain ja jos en jotakin osaa, niin anna mulle päivä niin opettelen sen :D Sama pätee nettisivujen tekoon

Kyllähän se aina helpottaa asioiden sujumista jos voi sanoa, että olen koulutukseltani se ja tää, mä en voi sanoa niin, voin vaan sanoa, että osaan sitä ja tätä :D Voin vaikka sano, että osaan tehdä parempia nettisivuja kuin moni ammttilaiseksi itseään kutsuva. Mitä olen seuraillut ja tarkkaillut muutaman alan sivuja jotka joskus löytyvät heikosti googlesta ja olen katsonut heidän sivujensa koodia ni ihmekös jos löytyy heikosti kun sieltä puuttuu ihan perustasoisia nettinäkyvyyttä parantavia koodipätkiä :D

Tuollaset seikat pystyy helposti opetella googlesta ja myös tarkistamaan  sen koodin ja lisäämään sinne asiat jotka takaavat parhaan nettinäkyvyyden.

Toinen mikä ärsyttää suuresti ja lopulta estää selailemasta sellaisia sivuja on vanhanaikaiset sivut. Tänäpäivänä kaiken pitää toimia myös tableteissa ja kännykässä, mikäli ei toimi, niin ei voi selata, tänäpäivänä yli puolet kävijöistä selaa mobiililaitteella, mikäli sivut ei toimi niillä, jää selailut väliin. Olen törmännyt hirmu usein sivuihin jotka eivät näy tai toimivat kehnosti tabletilla ja kännykällä, se antaa heti mulle signaalin, että kyseessä on surkea firma joka ei tajua panostaa omaan nettinäykvyyteensä. Jos kyseessä on nettikauppa, en tilaa sieltä, ja miten tilaisikaan jos ei tabletilla voi tilata, kuka jaksaa odottaa kotiin ja pöytäkoneen avaamista jos voi tabletilla siirtyä seuraavaan putiikkiin ja ostaa haluamansa tuotteen sieltä?

Jokaisen jolla on nettisivut pitäöisi tasaisin väliajoin itsekin vierailla eri laitteilla omilla sivuillaan ja katsoa millainen käyttökokemus se omien sivujen selaaminen on :) Sitäpaitsi, omilla sivuilla käyminen tasaisesti nostaa sivuja suositummaksi myös hakukoneille, joten ei muuta kun klikkailemaan, kotona, kännykällä, töissä, kaikkialla ja pyydäppäs vielä sukulaiset ja tuttavatkin klikkailemaan :D Ja muista että sivujen päivittäminen usein tekee sivusi myös hakukoneille kiinnostavammaksi :)

Nyt lienee vesi l'ämmennynt sen verran että pääsen suihkuun ja aloittamaan päivän (meillä on niin pieni lämminvesivaraaja ettei tyttären suihkussakäynnin jälkeen ole lämmintä vettä enää muille)