Ja kyllä se lähtö olikin vaikea :( Olin raskaana ja sillon ei tiedetty vielä varmaa vapautuspäivää, joten oli pelko, että joudun synnyttämään vankilassa. No käytännössähän oisin tietty synnyttänyt Hämeenlinnan sairaalassa, mutta vankina silti enkä suinkaan vapaana.
Neljä kuukautta taisin lusia sillä kertaa. Se oli osa vanhaa tuomiota minkä olin saanu 17vuotiaana ja istunut siitä jo osan tutkarina eli tutkintavankina. Sen lisäks siitä vähennettiin osa kun olin ekakertalainen ja osa kun olin ollut alle 18 kun olin saanut tuomion.
Tämäkin tuomio tuli kun mun ns kaveri vasikoi meidät eli jotain ryöstöjä ja pahoinpitelyjä. Tietty hän syytti mua vasikoinnista, mut kummallista kyllä, mul ei ollut viel sillon huumetaustaa eikä mitään käsitystä saati käyttöä aineisiin, kuitenkin kaverini sai huumetuomion ja oli puhunut muitakin.. Jos mä oisin ollut se vasikka, enhän mä ois osannut tollasia vasikoida ;)
No, samapa tuo enää.. Vituttaa vaan tollanen paskan jauhaminen ja toisten päälle syyn vierittäminen. No. Vasikat puhuu. Aina eniten. Olkoon se sit poliisilaitoksella puhumista tai kavereiden kesken leuhkimista, niin joidenkin suu vaan käy enemmän!
Kyl tuo vieläkin vähän harmittaa. Varsinkin kun siinä porukassa missä tää eukko pyörii, mulla on kauhee vasikan maine >:/
Onnex ihmiset joilla on merkitystä, eli ihmiset jotka mut tuntee, tietää etten se oo ollut mä!
Yx isoiso diilerikin mietti mua tuomaan kamaa rajan yli. Tuskin se ois mitään vasikkaa sihen ottanut ;) Se homma ei koskaan edenny kuiteskaan ajatusta pidemmälle koska mul oli lapsi ja sen avulla kytät ois voinut kiristää melkeen minkä tiedon vaan ulos.
Kaamein dilemma ois ollut että toisessa vaakakupissa sulla painaa rakas ystävä ja saako se linnaa sun takia ja toisessa kupissa sijaiskärsijänä oma pieni viaton lapsi jota uhataan lastenkodilla! Minkä tahansa päätöksen tekisi, siitä joutuis itsekin kärsimään koko loppu elämänsä ja vielä muutkin kärsis :(
Onnex se asia ei koskaan toteutunut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti