keikkaa keikkaa

Sillon kun ei ollu yöpaikkaa eikä päästy jostain syystä laivalle tai ei jaksettu lähtee, jos ei ollu autoo eikä mitään muutakaan ni väännettiin pikkukauppoja. Kilikali keikax me niitä sanottiin. Melkein joka yö jonnekin, joinakin öinä moneenkin eri paikkaan.
Useimmiten vietiinkin vaan röökii ja karkkia, "turkinkäppyröitä", niit vaaleita turkinpippureita, ne oli mun lemppareita!
joskus ei ollut parempaa tekemistä kun heittää pöllityt kolikkopuntit jokeen. Ja mitä kaikkea muuta me sinne heiteltiin. Mut ei taidettu olla ainoita..

Yks kerta meinasin saada putoovan lasin niskaani, raapasi takkia mut ei osunut kun ku pienen naarmun verran. Ois voinut käydä pahasti. Mentiin ikkunasta yhteen pikkukauppaan ja iso terävä kolmion muotonen lasi jäi sinne ikkunan ylös ja putos alas just kun olin pääsemäs ikkunast sisään. Onni onnettomuudes ettei se tipahtanut sadasosa sekunti ennemmin, se ois lävistänyt suoraan niskan.

Monen monta kertaa on käynyt haavereita mis ois voinu olla kohtalokkaatkin seuraukset mut tuurilla tai kohtalolla on ollut sormet pelissä kun ei oo pahemmin koskaan sattunut.

"Meidän porukast" taitaa kaikki olla viel hengis, siis meistä 5-7 hengen "ydin" porukasta jotka oltiin aina pulassa. Paljon on sellasia kuollut jotka on ollut joidenkin meidän tuttuja ja ystäviä mut ei kaikkien meidän.

Yhden paras ystävä kuoli tässä joitakin vuosia sitten. Multakin on kuollut niin monta ystävää ja kaveria ettei yhen käden sormet riitä..