Kassakaappi

Jo saa noi huumejutut riittää, kerronpa tässä yhestä kassakaapista, siitäkin on jo onneks niin kauan aikaa, että voi huoletta asiaa tännekin purkaa ;)

Jätkät duunas aina niin typeriä rikoksia, että samalla vaivalla ois saanut aikaan jotain suurempaakin.. Sain siinä sit ajatuksen, että mikä jottei samantien väännetä kassakaappia, se vois olla vähän hyödyllisempää..

Niimpä istuttiin pöydän ääreen ja ruvettiin asiaa pohtimaan, valittiin yhen lähikunnan halpakauppa kohteeks ja tutkiskeltiin sitä hieman. Huomattiin, että seinän läpi pääsis takahuoneeseen just ja kekattiin, että ajetaan vaan sivuovella varustettu paku sihen viereen ni eiköhän homma onnistu ja niinhän se kävikin.

Takahuonneessa vaan olikin kaks kaappia ja eiköhän pojat vääntäneet sit just sen väärän. Saatiin muistaakseni joitakin tonneja rahaa ja suurin osa siitäkin kolikoina. Viereisessä ois ollut tsiljoonasti enempi rahaa, enkä tiä miks valitsivat just tuon toisen.

Paska homma vaan oli, että rakennuksen toisessa päässä oli kameraliike johon paikalliset vorot sattumalta murtautuivat just samaan aikaan, toki me ei tiedetty tätä sillon vielä.

Jätkät meni sitten seuraavana päivänä ämpäreillä pankkiiin viemään rahoja ja tottahan pääsivät poliisilaitoksella kohtapuoliin selittelemään mistäs ne rahat oli peräisin.

Poliisia ei juurikaan ees kiinnostanut mitätön kassakaappi, vaan kaikkia otettiin vuoron perään kii ja kuulusteltiin asiasta josta kukaan meistä ei tiennyt yhtään mitään, eli siitä kameraliikkeen murrosta!

Mä ja yhen jätkän muijakaveri soiteltiin sit toisillemme ja koitettiin kekata kuka sen kameraliikkeen väänsi, jotta oltas saatu omat tyypit ulos putkasta, täs vaihees niit suunniteltiin jo vangittavaksi ja tää toinen muija sit soitti poliisille vihjeen ja aateltiin et saadaan omat vapaaks sillä.

Siinä kameraliikkeen keikassa oli niin kumman plajon yhteneväisyyksiä, kameratkin oli kätketty samaan hiekkakuoppaan missä se kaappi oli avattu jne..

No, pojat ja mä lopultas jäätiin kii siitä kaapista ja mä sain 9kk ehdonalasta, onneksi, sillä mul oli sanottu, että kiinteetä tulee. Onneks oli jo niin kauan mennyt vanhoista, että päättivät antaa vähän armoa, ja olihan mulla lapsikin..

Unet

Oon tässä viimeset kaks vuotta nähnyt tasasen useesti tosi ahdistavia unia siitä, että mun nuorimmaisen isä vetää huumeita ja mä koitan saada sitä kuiville.
Taas viime yönä se käytti ja myös sen sisko, veli ja äiti koitti siinä unessa sitä auttaa.
Joskus niissä unissa mäkin vedän ja musta tuntuu siinä, että mun on pakko vetää lasten takia ja mun on pakko olla hänen kanssaan lasten takia :(
Nyt noita unia on ollut taas useammin. Kaipa se kertoo siitä, että mua pelottaa jos se alkaa taas vetämään. Ei hän ole ollut kun vasta ehkä vuoden verran ilman ja nyt miettii taas muuttoa tänne lähemmäs.
Viime kerralla se päätty kohtalokkaisiin seurauksiin, enkä usko et mikään ois niin palöjon muuttunut etteikö sama vois käydä taas :(

Mä luulen että tää huume asia on sellanen joka varjostaa mua mun loppu ikäni, melkein kaiken muun voi pikkuhiljaa laittaa pois mielestä, mutta tää tuntuu vaan pysyvän tiukasti.

Narkkarirakkautta

Sillon ku vedin konia sen mun narkki jätkäkaverin kaa, asuin tässä läheises pikkukaupungissa sillon, maattiin sängyssä vaan eikä jatksettu juurikaan nousta ylös, muuta kun jos oli pakko lähtee hakeen lisää kamaa jostakin.

Meillä oli sellanen super ällöttävä puolen litran muovi pullo siinä sängyn vieressä, itse asias kaks, toiseen haettiin puhdasta vettä mist vois juoda ja pestä värkit, toiseen tumpattiin tupakit ja pruutattiin veret ynnä muut kun huuhdeltiin ruiskut.

Jokanen joka meillä kävi, piteli suunilleen oksennustaan kun näki sen ja tajus missä kunnos me oikeestaan oltiin.
Siel pullos lillus kovettuneita veri klimppejä ja kaikkee äklöä, mut ei kumpikaan välittänyt käydä sitä tyhjentämässä taikka jaksanut mennä vessaan pesemään värkkejään.

Maattiin vaan siin sängyllä ja nautittiin oloista..

Unet

Näin taas unta mun exästä. Oikeestaan nyt se ei ollut pääosassa siinä. Yleensä se on. Ja se vetää taas kamaa. Ja kukaan ei usko mua. Ja mä koitan lasten takia olla sen seurassa ja lähellä, et tiedän mis mennään. Joskus mä vedän sit iteki siinä. Viime yön en vetänyt.

Näit on alkanut tulla taas useemmin ja useemmin. Pelottaa.

Heroiinin myyjä

Tossa äsken kotimatkalla ajellessa muistin sellasen tyypin, jonka kaa hengasin jonkun aikaa joskus kun olin siinä 16-17 vyotias. Se oli tosta läheisestä maakunnasta ja tapasin sen silleen, että olin kaverin kanssa menossa juhlimasta kaupungilta kotiin ja odoteltiin paikallisen yögrillin luona sapuskaa. Siihen ajo sellanen musta DX Corolla ja jotkut jätkät huus sieltä ikkunasta, et lähetääks kyytiin. Kaveri ei halunnut lähtee mut mä lähin.

Siel autos oli vissiin 3-5 jätkää.. Yleesä ne hillu aina yhes, viis niit oli yleesä. Lähettiin sit ajeleen sinne niiden pikkukylään päin ja matkalla pyssättiin sikäläiselle huoltikselle mist viel sillon sai yölläkin ostaa bissee.

Ostettiin bissee ja röökii, se yks niistä maksoi kaiken ja sitten mentiin johkin, vissiin jonkun niistä kotiin..

No en tarkalleen muista tuon reisun yksityiskohtia, mut niiden kanssa liikuin sen jonkun aikaa ja aina se jonka muija tavallaan olin, ni makso kaiken, mulle ja niil muille. Emmä sitä sillon ihmetelly, aatteelin vaan et siin on rikas maajussin kakara tai jotain..
Lähin aina sen mukaan kun se soitti tai tuli hakeen. Yks kerta se soitti keskellä yötä ja en tiä mitä se oli äitille sanonut että sai äitin tulee ylös mut herättään ja hakeen puhelimeen, joka tapauksessa siin kolmen aikaan yöllä ne haki mut taksilla ja kysy minne ja vastasin että Tampereelle ja siine lähettiin. Se laitto tukun sadan markan seteleitä taksikuskille mittaristokoteloon ja saano et aja Tampereelle..

Puolessa välissä mä halusinkin takas ja käännyttiin takasin ja mentiin niille tai jonnekin..

Tää tyyppi tuntu tuntevan joka ihmisen mun kaupungista, kerran kun tultiin keskustaan ni joka vastaan tuleva moikkas sitä ja se oli musta vähän outoo.. Se oli ku joku kunkku kaikkien ihme tyyppien keskellä, lähes kaikki vastaantulevat moikkas sitä ja se tuntu olevan jotenkin niiden yläpuolella..

No, en sit muista mihin se suhde kaatus, mua tais alkaa vituttaa kun se soitti sillon kun sitä huvitti jne ja annoin pakit sille sitten.

Vasta pari vuotta jälkeen päin sain muualta tietää, että tää tyyppi oli eteläsuomen suurimpia heroiinin myyjiä ja joutunut monex vuodex linnaan siitä. Jotenkin kaikki loksahti kohalleen sit..

Se oli muuten ihan sairaan hyväkroppanen ja sexy jäbä, on kyl ollut mieles useasti jälkeenkin päin ;)

Ammattirikollinen

Mä tässä just mietin, mikä ero on tavallisella rikollisella ja ammattirikollisella?
Molempien lasten isät taitaa olla ihan rikollisia ammatikseen, ainakin toinen on poliisin toimesta luokiteltu sellaiseksi ja myös järjestäytyneeksi sellaiseksi. En kyllä huomannu että se ois ollut kovinkaan järjestelmällinen ;)

Taparikollinen lienee sellanen joka rötöstelee vaan kun ei muutakaan osaa.. Mä oon varmaan ollut taparikollinen sillon pahimpaan aikaani? Taidan tuntea aika monta sellasta entisestä elämästäni, kuin myös sellasia jotka hankkii pääosan elinkustannuksistaan rikollisilla tavoilla. Liekö he sitten ammattirikollisia?

Täytyy sanoa, että vaikka rahattomana on suht paskamaista elää, kun joka sentti pitää laskea kaupassa ja miettiä mitkä asiat ostoslistasta jätetään tällä kertaa pois, niin kyllä tämä elämä voittaa rikollisen elämän ja rikollisen perheenjäsänenä elämisen :)

Jos ei muuten niin joka päivä, kun katson mun lapsia ja sitä miten "hienoja" ne on, niin olen onnellinen siitä että tajusin myöhään enkä millonkaan ottaa eron siitä elämästä. Pahimmassa tapauksessa mun tytär menis koulukavereidensa mukana röölaamassa, ryyppäämässä ja nyt viimesenä tempauksena ne olivat hakanneet jonkun samassa koulussa käyvän poijan sairaalaan. Luojan kiitos mun tytärtäni kiinnostaa enemmän manga sarjakuvat ja hiusten värjäys!
Kunpa onnistuisin poikani kanssa edes puoliksi yhtä hyvin.
Mun kaverin poika, joka on mun tyttöä hieman nuorempi, on jo vetänyt kännejä ja viimeks poliisit toi sen kotiin kun oli yrittänyt pölliä tupakkaa kaupasta :( Kun ystäväni kertoi tuon, niin kyllä mun sydämen valtas niin suuri kiitos siitä, että kyseessä ei ollut oma lapsi.

Omasta mielestäni olen liikaakin jo pilannut etenkin tyttäreni elämää, joten mä en katso että mulla on oikeutta elää enää niinkun itse haluan, mun ensisijainen tehtävä on huolehtia mun lapsille turvallinen ja mahdollisimman kunnollinen ja normaali kasvuympäristö ja sitten kun ovat muuttaneet pois kotoa voin elää niinkun tykkään.
Oma elämä, etenkin seuraelämä on vähän niinkun tauolla kunnes saan nuo tenavat riittävän isoiksi, en halua millään tavalla riskeerata tai horjuttaa meidän arkea ja kotia, kun tiedän miten kaikenlaiset jutut vaikuttaa lapsiin ja nuoriin.

En ehkä oo kovin äidillinen ihminen, tunteiden osottaminen ja näyttäminen ei oo mun juttu, enkä osaa käydä henkeviä keskusteluita, mutta koitan olla läsnä sen mitä osaan. Ainakin olen kotona ja selvänä ja koitan olla kiinnostunut mitä lapseni tekevät ja ennen kaikkea pidän niillä yllä säännöt ja kuria, tosin se ei aina ole niin helppoa, mutta ainakin yritän parhaani :)

autoja mä rakastan

Kyl on välillä vähän ikävä niitä huolettomia aikoja, kun ajeltiin autolla ympäri maakuntia ja suomea, ei ollu huolenhäivää ja aina oltiin liikkeessä.
Sillon ei ollut ruokana yleensä kun lihapullia ja vauvan pilttiä ;)

Joskus jätkät otti virranjakajan kannenkin irti autosta yöksi, etten vaan lähe ajelemaan ;)

Poliisit tietty tunsi kaikki autot millä oli tapana ajella, varsinkin kun jotkun maalattiin ihan spray aalilla täyteen suttuja. Onneks kuski oli niin taitava et yleesä päästiin karkuun niitä!

Mut aina ei käynyt niin, kerrankin kun kytät otti kii toistamiseen saman päivän aikana, niin irrottivat autosta ratin!
No ei se menoa kauaa haitannut kun haettiin jonkun autosta uus ratti :D

Joskus auto oli niin romu, että haettiin kokonaan uus auto! Sellasella me siel lapissakin oltiin, varastetulla samanlaisella, kilvet vaan vaihdettiin eikä kytät älynneet runkonumeroja tarkistaa..

joskus tosiaan ajeltiin kolmella renkaalla, joskus ilman tuulilasia, nää kaikki oli ihan normaalia arkipäivää sillon :)

Arkipäivää oli myös kierrellä joka yö ratsaamassa autoja, haettiin mankkareita, kaiuttimia ja kaikkee irtainta kamaa mikä oli tarpeellista, kasetteja, cd:itä, röökiä, työkaluja, maskotteja, ihan mitä vaan. Usein myös renkaita :D

Monesti oli auto niin piukassa tavaraa, että piti välillä ajaa kotinurkille tyhjentämään!

Se oli kyllä jännää. Oppis tunnistamaan auton merkin ja mallin pelkästään lamppujern muodosta tai puskurista, oppis millä minkäkin merkkinen auto aukeaa jne.. Ties mistä sai letkutettuu bensat ja mistä ei..
Ne oli aikoja ne.. Ja autoja mä vieläkin rakastan <3