Me ollaan tunnettu vasta 2 viikkoo ja 2 päivää ja musta tuntuu etten ole eläissäni ollut näin rakastunut.
Mä oon löytänyt seikkailijan, herrasmiehen joka kantaa mun tavarat ja pitää musta kiinni niinkun omistais mut, vaikkei se varmaan halua omistaa, muttei halua muillekaa antaa, miehen joka tuntee terveellä tavalla mustasukkasuutta musta ja jonka sanat ja teot puhuu samaa kieltä, että se rakastaa mua.
Se on mun unelmien täyttymys, se on villi ja vapaa ja se ymmärtää mua. Se puhuu mulle, se kertoo mille siitä tuntuu, se kuuntelee mua ja se haluaa tietää musta kaiken.
Se on särkynyt, niinkun määkin.
Ja me ollaan toisillemme täydellisiä ja ehjiä yhdessä.
Mä olen löytänyt jotakin mitä en uskonut olevan mulle enää olemassa. Mä oon löytänyt rakkauden. Aidon ihmisen. Täydellisen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti